Miksi meditoida? - Perustavanlaatuinen vastaus
Miksi meditoida? Miksi edes vartin ajan päivässä lopettaisit tekemisen ja istuisit alas meditoimaan?
Jos tätä asiaa ei sisäistä, on todennäköistä, ettei meditaatiota tule koskaan aloitettua tai sen säännöllistä tekemistä ei jaksa jatkaa. Haasteena on, että asiaa on vaikea sisäistää ennen kuin on itse meditoinut tarpeeksi pitkään. Kyseessä on ”muna kana” -ongelma.
Pyrin parhaani mukaan auttamaan tässä ongelmassa vastaamalla kattavasti eri näkökulmista, miksi meditoiminen on aikasi arvoista. Pyrin vastaamaan mm. seuraaviin kysymyksiin:
- Miksi kannattaa meditoida ja mitä hyötyä meditoinnista on?
- Mihin asioihin voin kiinnittää huomiota, jotka auttaisivat ymmärtämään meditoinnin tärkeyden?
- Miten meditaatio eroaa muista itsetuntemusta lisäävistä harjoitteista?
- Miten meditaatio eroaa muista meditatiivisista asioista, kuten juoksulenkistä tai musiikin kuuntelusta?
Kirjoitus on kattava. Jos kirjoitus vaikuttaa liian pitkältä yhdellä istumalla luettavaksi, voit lukea osissa tai tutustua ensiksi sinua kiinnostaviin otsikoihin. Mukavaa oivaltamisen iloa.
Lukuaika 18 min
Alkusanat – Mielesi on merkittävin asia todellisuudessasi
Mielesi on kaikkein merkittävin asia todellisuudessasi. Koko elämäsi tapahtuu mielessäsi. Kaikki mitä koet, tunnet tai ajattelet, tapahtuu siellä. Mielesi määrittää tekosi ja valintasi. Mielesi laatu pitkälti määrää elämäsi laadun.
Useat ehkä tietävät tämän jollain tasolla: ”itsestään selväähän tuo on.” Tietäminen on kuitenkin eri asia kuin sisäistäminen. Lisäksi emme oikein käsitä kuinka paljon voimme vaikuttaa mieleemme.
Tämän takia painotamme aikaamme käytännössä täysin muihin tekijöihin: ihmissuhteet, työ, vapaa-ajan virikkeet, keho jne. Sen sijaan että käyttäisimme edes vähän aikaan omaan mieleemme. Edes sen 5-20 minuuttia päivässä.
Näin asiat olivat ainakin omalla kohdallani ennen meditoimista.
Esimerkiksi milloin olet viimeksi ihan oikeasti pysähtynyt ja tutkinut ajatuksiesi olemusta? Tai milloin olet viimeksi tutkinut, mitä piileviä ydinuskomuksia sinulla on liittyen eri elämän osa-alueisiin?
Luulemme helposti kokevamme todellisuuden juuri sellaisena kuin se on, vaikka jokainen meistä elää vähän kuin omassa mielen virtuaalitodellisuudessa. Koemme todellisuuden ihan eri tavoin riippuen siitä, miten mielemme on oppinut toimimaan. Esimerkiksi jollekin tietty takaisku pilaa koko päivän taas jollekin toiselle täysin sama takaisku ei vaikuta ollenkaan negatiivisesti elämänlaatuun. Esimerkkinä voisi toimia mikä tahansa elämän tapahtuma.
Mieli on normaalisti kuin purjevene ilman peräsintä. Purjeveneen suunnan silloin määrää tuuli ja virtaukset. Nämä tarkoittavat mielen tapauksessa ulkoisia olosuhteita sekä kuinka mielemme on oppinut tulkitsemaan, tuntemaan ja ajattelemaan asioista.
Meillä ihmisillä on kuitenkin hieno kyky tiedostaa kokemamme ja pystymme tahdon alaiseen toimintaan. Voimme siis tarkoituksen mukaisesti tehdä asioita mielellämme ja harjoittaa sitä haluamaamme suuntaan. Voimme vaikuttaa omaan virtuaalitodellisuuteemme: Kuinka tulkitsemme, tunnemme ja ajattelemme asioista. Kuinka reagoimme ja toimimme eri tilanteissa.
Meditointi on tähän tehokas työkalu: Saamme harjoittelun avulla rakennettua peräsimen purjeveneeseen. Pääsemme niin sanotusti ajajan penkille. Voimme yhä paremmin tietoisesti ohjata mielemme purjevenettä meille ja muille hyvään suuntaan.
Eikö käy järkeen, jos johonkin elämässä panostaa, niin omaan mieleensä?
Aktiviteetti 1
Kiinnitä huomiota elämässä tapahtuviin asioihin, jotka laskevat elämänlaatuasi. Mitä kaikkea huomaat? Yritä kuvitella, miten ratkaisu tai helpotus asiaan voisi löytyä omasta mielestä?
Meditaatio toimii – kokemusperäinen ja tieteellinen todiste
Sitä ei tarvitse miettiä, toimiiko meditaatio vai ei. Sen ympärillä oleva kokemusperäinen sekä tieteellinen todiste on jo erittäin vakuuttava.
Meditaatiota on tehty jo tuhansia vuosia ja kyseisen asian hyötyjä on dokumentoitu laajasti ja laadukkaasti. Sukupolvi toisensa jälkeen on havainnut sen erittäin hyödylliseksi ja silmiä avaavaksi asiaksi.
Meditaation puolesta puhuu myös sen valtava suosio muualla maailmalla. Joidenkin arvioiden mukaan jo noin 200 – 500 miljoonaa ihmistä meditoi säännöllisesti. Lisäksi esimerkiksi maailman huippuyritykset tukevat vahvasti henkilöstön meditointia. Suomi on vielä toistaiseksi tässä asiassa aika takamatkalla.
Lisäksi länsimainen tiede on jo erittäinkin vakuuttunut meditaatiosta ja ei pidä sitä enää ollenkaan huuhaana. Tutkimusten määrä on räjähtänyt käsiin.
Meditaation toimintaperiaatteisiin on alkanut löytymään tieteelliset selitykset ja jotkut suoraviivaisesti mitattavissa olevat hyödyt ja aivojen muutokset on vahvasti todennettu. Olen täällä kirjoittanut meditaation tieteestä tarkemmin.
Yleisesti tiivistettynä meditaation vaikutus perustuu isolta osin neuroplastisuuteen. Neuroplastisuus tarkoittaa sitä, että aivoillasi on hieno kyky muuttua ja muovautua kokemusten ja ärsykkeiden myötä. Neuroplastisuus itsessään on neutraali ja jatkuvasti tapahtuva asia. Kaikki kokemukset muokkaavat hermosoluyhteyksiä. Ne voi muokkautua meille joko hyvään tai huonoon suuntaan.
Meditaation avulla voit tehdä neuroplastisuudesta itsellesi hyvän ja konkreettisesti näkyvän asian. Meditaation aikana muutamme aivojen yhteyksiä systemaattisesti tiettyyn suuntaan. Tällöin aivomme muuttuvat ja sitä kautta myös mielemme muuttuu meille ja muille parempaan suuntaan. Meillä on siis paljon enemmän vaikutusvaltaa omaan mieleemme kuin helposti luulemme.
Hyvä! Meditaatio toimii. Mitäs vaikutuksia voit saada sillä omaan elämääsi?
Pidät mielestäsi hyvää huolta
Moni ihminen meditoi pelkästään heti saatavien vaikutuksien takia. Vaikka näissäkin on yksilöllisiä eroja, isolle osalle meditaatio antaa tämänkaltaisia asioita, kun harjoitteluun on päässyt paremmin sisään:
- Stressistä palautuminen: Meditoiminen mm. aktivoi parasympaattisen hermoston, joka rentouttaa tehokkaasti mieltä ja kehoa ja purkaa hyvin stressiä.
- Selkeys: Mieli ja käsiteltävät asiat ovat yleensä paljon selkeämpiä meditoinnin jälkeen. Esimerkiksi meditaatio auttaa monesti auttaa näkemään asioiden todelliset mittasuhteet ja mielesi on usein vähemmän vilkas.
- Tasapaino: Yleensä meditaatiosta saa tasapainoa omaan päivään. Päivän asiat eivät hetkauta samalla tavalla ja niihin ei reagoi niin voimakkaasti. Päivä vaan menee paremmin.
- Virkistyminen: Ainakin itselle iltapäivällä tehty meditaatio virkistää paljon ja palauttaa hyvin energiatasoja.
- Hyvä olo: Usein meditaatiosta yksinkertaisesti seuraa hyvä olo. Johtuu todennäköisesti yllä olevista asioista.
- Työkalu unen saamiseksi: Monelle ihmiselle meditaatio on oiva työkalu nukahtamiseen.
Meditoimisen voi ajatella kuin mielen huoltohetkenä. Pidät mielestäsi ja itsestäsi hyvää huolta meditoimalla päivittäin.
Mielesi automaattisen toiminnan muutokset
Kun olet meditoinut pidemmän aikaa säännöllisesti, alat huomaamaan miten mielesi automaattinen toiminta ja olemus muuttuu. Itse olen huomannut tämänkaltaisia muutoksia omassa mielessäni:
- Mielen rauhoittuminen: Mieli on keskimääräisesti paljon rauhallisempi. En ole läheskään niin levoton kuin ennen ja mielessä ei jatkuvasti pyöri pakkosyötöllä ajatuksia. Tämä tuntuu erittäin hyvältä ja tuo selkeyttä päiviin. Esimerkiksi stressaavat työasiat eivät puske vapaa-ajalle enää samalla tavalla.
- Keskittyminen: Minun on nykyään paljon helpompi keskittyä ja huomioni ei poukkoile asiasta tai ajatuksesta toiseen. Pystyn keskittymään paljon paremmin toisen ihmisen kuunteluun, kirjojen tai pitkien tekstien lukemiseen tai vaikka työntekoon.
- Läsnäolo ja oleminen: Mieleni oli ennen meditaatiota erittäin vahvasti ehdollistunut tekemään koko ajan jotain. Syynä todennäköisesti nykymaailman jatkuvat virikkeet. Meditaatio on toiminut hyvänä vastalääkkeenä tähän. Nykyään pystyn luontaisesti yhä enemmän vain nauttimaan hetkestä ja olemaan parempaa seuraa. Esimerkiksi ystävien seura, arjen hetket, lomamatkat jne.
- Tunteiden voimakkaampi tunteminen: Ennen meditaatiota elin käytännössä pääni kautta. Lisäksi tietynlaisten tunteiden tunteminen oli vaikeaa. Meditaatio syventää yhteyttä omaan kehoon ja omiin tunteisiin. Kasvanut tietoisuus tunteista on hyödyllisen informaation lisäksi myös tietyllä tavalla elämän suola. Nykyään tuntuu, että olisi jotenkin enemmän elossa.
- Hyväntahtoisuus ja myötätunto: Hyväntahtoisuus on sitä, että toivot vaan aidon oikeasti toisille hyvää, ilman ehdollisuutta. Haluat, että muilla menisi hyvin. Myötätunnolla (compassion) tarkoitan aidon oikeaa välittämistä toisesta ja toisen murheesta. Sinussa nousee vahva motivaatio auttaa. Nämä piirteet ovat harjoittelun myötä vahvistuneet ja näitä pystyy tuntemaan yhä useammassa tilanteessa ja yhä laajempaa piiriä kohtaan. Tällä on huomattava positiivinen vaikutus niin omaan oloon kuin ympäröiviin ihmisiin.
- Kiitollisuus: Nykyään on jotenkin helpompi olla asioista kiitollisempi kuin ennen. Asioita ja hetkiä arvostaa enemmän ja niitä ei ota enää itsestään selvinä asioina.
Huom! On tärkeä ymmärtää, että eri meditaatiot harjoittavat eri piirteitä eri painotuksin. Sen takia kokonaisvaltainen harjoittelu on tärkeää.
Aktiviteetti 2
Kiinnitä huomiota millainen mielesi olemus keskimäärin on. Onko se useimmiten päivien aikana stressaantunut, levoton, ärtynyt, alakuloinen, kevyt, rauhallinen, tyytyväinen jne. ?
Tutkimusmatka omaan mieleen ja perustavanlaatuiset oivallukset
- Acharavadee Wongsakon
Jos haluat oppia jostain lisää, eikö järkeen kiinnittää siihen huomiota?
Meditointi on usein kuin omasta näkökulmasta tehtyä tiedettä. Päätät tarkoituksella tehdä jotain huomiollasi ja sen jälkeen havainnoit mitä ikinä tapahtuukin; Mahdollisimman objektiivisesti.
Oman mielen tutkiminen tietoisuuden ja huomion avulla on hyvin erilaista, kuin yrittää pähkiä asioita ajattelemalla. Ajattelu on se tapa, miten yleensä yritämme oppia lisää itsestämme ja mielestämme. Reflektointi ajattelemalla on kyllä erittäin tärkeää ja hyödyllistä, mutta sillä on rajoitteensa. Olemme silloin vähän kuin omien ajatustemme ja uskomuksiemme kuplassa.
Meditoinnin avulla alat oppimaan mielestäsi ja sen toiminnasta sellaisia asioita, mihin pelkällä ajattelulla on vaikea tai mahdoton pystyä. Meditaatiossa mennään vähän kuin ajattelua syvemmälle ja sitä kautta pystymme saamaan täysin uusia näkökulmia asioihin. Tämä mahdollistaa perustavanlaatuisten oivallusten (vipassana) saamisen, joilla on heti kauaskantoisia positiivisia vaikutuksia. Moni asia ei enää ole vain samoin.
Esimerkkejä meditaation tarjoamista oivalluksista ovat: tyytymättömyyden ja murheen luonne, kaiken väliaikaisuus, minättömyys, yhteinen ihmisyys jne.
Tässäkin asiassa keskiössä on sisäistäminen. Tietäminen näistä asioista ei riitä. Vähän sama kuin lukisit laskettelusta. Et oikeasti ole sisäistänyt laskettelua, kunnes olet käytännössä harjoitellut sitä tarpeeksi pitkään. Me emme oikeasti ymmärrä kokemuksellisia asioita, ennen kuin olemme kokeneet ne. Kun meditaation avulla pystyt kokemaan tarpeeksi voimakkaasti tai usein näitä oivallukseen johtavia havaintoja, niin ne tulevat ns. meidän selkärankaamme, jolloin niillä on oikeasti vaikutusta elämäämme.
Lisäksi meditoinnin myötä alat yhä enemmän tiedostaa asioita, tiedostamattoman puolelta. Meissä olevat tiedostamattomat asiat ovat yksi isoimpia meitä ohjaavia asioita. Meditaation avulla saamme tuotua niitä ns. ”pintaan”, jolloin ne eivät enää samalla tavalla vie ja ohjaa meitä ja ymmärrys meistä itsestämme kasvaa.
On myös hyvä ymmärtää, että meditaatio ei aina tarkoita sitä, etteikö voisi ajatella. Useassa meditaatiossa annamme ajattelun tapahtua omia polkujaan samalla ollen tietoisia siitä. Tämä usein antaa mieleemme tarvittavaa tilaa, jolloin filosofi Esa Saarisen termein ”enemmän sivulta” tulevat ajatukset pääsevät paremmin esille. Tämä myös ruokkii itseymmärrystä ja oivalluksia.
Mitä paremmin ymmärrät mieltäsi, sitä helpompi sinun on toimia viisaasti ja pystyt elämään yhä useammin sen mukaisesti, mikä on juuri sinulle ja läheisillesi oikein.
Eikö käy järkeen yrittää oppia omasta mielestään lisää?
Psykologinen vapaus
Kaksi oivallusta, mitkä meditaatio ja mindfulness tuovat ilmi, ovat:
- Elämme pitkälti ns. mielen opittujen kaavojen tai algoritmien mukaisesti: Kuinka tulkitsemme, tunnemme, ajattelemme ja sitä kautta toimimme
- Meillä on aika vähän hallintaa siihen, miten mielemme toimii.
Itse elin ennen meditaatiota tämän automaattisen toiminnan mukaan käytännössä koko ajan.
Ongelmana on se, usein mielen toiminta ei ole linjassa sen kanssa mitä oikeasti haluamme tai mikä hyväksi meille tai muille. Mielen automaattinen toiminta perustuu geeneihimme sekä menneisyyden kokemuksiimme. Moni evoluution kautta tullut asia ei palvele meitä enää hyvin nykymaailmassa sekä jokaisella meillä on lukuisia lapsuudesta ja nuoruudesta opittuja epähyödyllisiä ja rajoittavia asioita.
Esimerkiksi kuinka murehdimme liikaa asioista, tai reagoimme tapahtumiin ihan turhaan suuttumuksella tai pelolla tai miten ajattelemme ylipäätänsä itsestämme tai muista.
Meditaatiossa harjoitetaan tietoisuustaitoa (sati). Silloin kuin olet tietoinen, käytännössä et ole enää mielen toiminnan vietävissä. Tietyllä tapaa muistat tai tiedostat, että ajatukset ovat vain ajatuksia ja tunteet ovat vain tunteita. Olet enemmän kuin ne. Samalla myös olet selkeän tietoinen nykyhetkestä.
Tämä hieno taito mahdollistaa sen, että voit suhtautua tulkintoihisi, ajatuksiisi, tunteisiisi sekä impulsseihisi ihan uudella tavalla. Sen sijaan, että toimit automaattisesti niiden mukaan, pystyt yhä useammin haastamaan niiden todenmukaisuutta ja hyödyllisyyttä.
Ensinnäkin tämä muuttaa suhtautumista asioihin enemmän siihen suuntaan, että asiat eivät ole niin mustavalkoisia tai ehdottomia. Omat ajatukset eivät koskaan ole koko totuus ja todellisuus. Ne ovat aina jonkinlaisia tarinoita. Ne ovat jonkinlaisia osatotuuksia tai yleistyksiä, joista on jäänyt pois tiettyjä näkökulmia. Mielen tarinoiden illuusio totuudesta alkaa hälvenemään.
Meditointi omalla tavallaan opettaa nöyryyttä, avoimuutta ja uteliaisuutta. Ehkä asiat eivät ole ihan juuri noin kuin luulen niiden olevan? Mikä muu voisi olla totta? Tämä on erittäin vapauttavaa varsinkin, jos meillä on rajoittavia käsityksiä meistä itsestämme.
Toiseksi meditaatio opettaa oman mielen käsittelyn taitoja. Voit alkaa toimimaan elämäsi lukemattomissa tilanteissa täysin uusin tavoin silloin kun siihen on tarve. Saat ns. psykologista vapautta oman mielen opituista tavoista ajatella, tuntea ja toimia.
Esimerkiksi sen sijaan, että alat automaattisesti stressaamaan myöhässä olevasta bussista, niin voit tulla tietoiseksi tunnereaktiostasi ja huoliajatuksistasi. Hyväksyt ne ja annat niiden olla taka-alalla. Kiinnität tietoisesti huomion lintujen lauluun ja vain nautit odotusajastasi.
Tai jos sinussa nousee pelkoa, jännitystä tai ahdistusta, voit oppia olemaan ok hyvinkin vaikeiden tunteiden kanssa. Ja jos haluat tehdä jotain sinulle tärkeää, mutta nämä automaattiset ajatuksesi ja tunteesi estävät sinua, voit harjoittelun myötä yhä helpommin toimia tarvittaessa tunteitasi ja ajatuksiasi vastaan. Voit toimia kuten syvällä sisimmässäsi haluaisit.
Voit yhä paremmin itse vaikuttaa elämäsi suuntaan sen sijaan, että sen määrittäisi menneisyytesi.
Aktiviteetti 3
Ala kiinnittämään huomiota, että miten ajattelet, tunnet ja toimit eri tilanteissa. Mitä mahdollisuuksia psykologinen vapaus voisi sinne antaa?
Asioiden ja oman itsensä hyväksyminen
Meditoiminen ei ole pelkkä ns. ”itsensä muuttamis -projekti”. Mitkään ääripäät eivät ole koskaan hyväksi. Itseasiassa meditoinnissa ja mielenharjoittelussa on suuresti kyse myös itsensä ja oman todellisuuden hyväksymisen harjoittelusta. Sen myötä pystymme paremmin hyväksymään:
- omat epätäydellisyydet ja rajallisuudet
- oman epätäydellisen elämämme
- mielen tuottamat epätäydelliset tunteet ja ajatukset
- elämässä pakosti tapahtuvat takaiskut sekä siihen sisältyvän epävarmuuden.
Pystymme olemaan yhä paremmin ”sinut” itsemme ja elämämme kanssa, ilman mitään saavuttamista.
Moni voi nähdä perustavanlaatuisen ristiriidan hyväksymisen ja muutoksen välillä. Asia ei kuitenkaan ole näin. Muutoshalu ei tarkoita, ettetkö voisi olla tyytyväinen itseesi ja nykytilanteeseesi. Muutoshalu voi lähteä inspiraatiosta ja uteliaisuudesta, eikä puutteesta tai pakosta. Nämä ovat paljon hedelmällisempiä motivaattoreita. Lisäksi mitä enemmän opit ymmärtämään mieltäsi, sitä enemmän saat viisautta siihen, että mitä asioita kannattaa yrittää muuttaa ja mitkä asiat vain hyväksyä.
Lisäksi hyväksyntä ei tarkoita passiivisuutta. Hyväksyntä tarkoittaa sitä, että lopetat turhan kamppailun todellisuutesi kanssa, jolloin voit toimia taidokkaammin. Menneisyys ja nykytodellisuus on mitä on. Kun sen pystyy hyväksymään täysin, on paljon helpompaa toimia rakentavasti ja siten muuttaa todellisuuttaan parempaan päin.
Myös itse tuotettu psykologinen murhe vähenee huomattavasti. Iso osahan elämämme murheesta on oman mielen tuottamaa ja hyvin usein täysin turhaa. Tätä on vain vaikea tiedostaa silloin kun on omien ajatus- ja tunnereaktioiden vallassa.
Esimerkki: Takaiskun käsittely
Esimerkiksi jos autoosi tulee vika. Kaikki ensireaktion jälkeiset hetket, kun murehdit asiaa ja toivot että näin ei olisi käynyt, on mielen tuottamaa psykologista murhetta, jota ei olisi pakko kokea. Vaihtoehtona on hyväksyä tapahtunut, ottaa opit ylös ja keskittyä siihen, mitä kannattaa tehdä seuraavaksi. Sen jälkeen tekee tarvittavat toimenpiteet ja jatkaa elämää.
Aktiviteetti 4
Takaiskuja tulee elämässä jatkuvasti. Ala kiinnittämään huomiota, miten ne tällä hetkellä vaikuttavat sinuun.
Boostia ihmissuhteisiin
Ihmissuhteita saa tehokkaitten parannettua keskittymällä omaan tonttiin. Tähän sinulla on oikeasti eniten mahdollisuutta vaikuttaa.
Ihmissuhde muodostuu toisen ihmisen kanssa jaetuista tilanteista ja kokemuksista. Nämä kokemukset määrittävät mihin päin ihmissuhde kehittyy. On selvää, että aiemmin mainitut parantunut läsnäolo, kuuntelu, hyväntahtoisuus ovat hedelmällisiä asioita ja toinen huomaa tämän ainakin tiedostamattaan. Lisäksi olet vähemmän reaktiivinen ja reagoit sen myötä harvemmin haitallisesti perheenjäseniäsi, ystäviäsi tai tuntemattomia kohtaan.
Toiseksi meditaation antamat oivallukset oman mielen toiminnasta auttavat myös ymmärtämään muita ihmisiä ja heidän toimintaansa. On paljon helpompi olla ymmärtäväisempi ja myötätuntoisempi toisen mokia kohtaan, kun ymmärtää toinen on ihan samassa veneessä automaattisen mielensä kanssa. Tietyllä tavalla hän yrittää parhaansa, sillä mielellä, mikä hänellä sillä hetkellä on.
Kolmanneksi meditaation avulla on mahdollista neutralisoida negatiivisuustaipumusta, mikä auttaa luontaisesti näkemään itsessä ja muissa yhä enemmän niitä hyviä puolia ja asioita vikojen sijasta. Tämä voi tehdä ison merkityksen ihmissuhteisiin.
Aktiviteetti 5
Ala kiinnittämään huomiota itseesi ihmissuhdetilanteissa. Esim. missä suhteessa puhut vs. kuuntelet? Annatko huomiota vai otatko sitä? Härväätkö aina samalla jotain muita asioita? Huomaatko epähyödyllisiä tai rajoittavia reagointeja?
Rikastunut elämä - Matrix efekti
Kuten mitä on mindfulness kirjoituksessa kerroin, mielenharjoittelun myötä elämäsi rikastuu ja monella tapaa saat tästä kallisarvoisesta elämästä enemmän irti.
Ison osan ajastamme olemme ajatuksissamme. Ajattelemme esimerkiksi menneisyyttä tai tulevaisuutta. Ongelma on se, kun olemme ajatuksissamme, missaamme elämämme juuri nyt. Emme ole läsnä ympäristömme ja aistiemme kanssa.
Elämästä tulee hyvin helposti sellaista, että murehdimme tai ratkomme ongelmia päässämme aamusta iltaan ja päivästä toiseen. Ongelmien ratkominen on tärkeää, mutta ainakin itsellä tällä oli ihan liian suuri rooli päivittäisessä elämässäni. Se hallitsi minua, minä en sitä.
Meditaatio antaa meille hallintaa, että milloin kelaamme ja milloin emme kelaa asioita. Sen myötä voimme luontaisesti olla yhä enemmän läsnä ja ihan siitä yksinkertaisesta syystä emme missaa tätä hienoa elämäämme niin paljoa.
Aktiviteetti 6
Kiinnittää huomiota, tuleeko sinulle päivässä ollenkaan tietoisen läsnäolon hetkiä. Olet siis tarkoituksella pysähtynyt ja lopettanut asiasta toiseen siirtymisen. Olet oikeasti vain läsnä tilanteesi kanssa minuutin tai pari ja kiinnität huomiota jokaiseen aistiisi. Mitä näet? Mitä kuulet? Mitä tunnet ihollasi?
Lisäksi pidemmän ajan meditoimisen myötä alamme kokemaan asioita yhä enemmän kokemusperäisesti, sen sijaan että kokisimme ne mielen konseptiemme ja malliemme läpi. Kuten alussa kerroin, emme oikeasti koe maailmaa sellaisena kuin se on, vaan elämme omassa virtuaalitodellisuudessa. Se mitä koemme, on kulkenut ns. ”mielen suodattajan” läpi. Mieli on yksinkertaistanut maailmaa erittäin paljon ja hyvin valikoiden huomaa asioita.
Mielenharjoittelun myötä tätä ”suodattajaa” on mahdollista vaimentaa ja voimme kokea asioita enemmän sellaisena, kuin ne ihan oikeasti ovat. Olemme enemmän kosketuksessa todellisuuden kanssa.
Tämän myötä maailma vähän kuin herää eloon. Tai toisin päin sanottuna, heräät vähän kuin “mielen luomasta todellisuudesta” oikeaan maailmaan. Tässä tapahtuu vähän kuin ”Matrix” -efekti, paitsi oikea maailma on paljon kauniimpi ja hienompi asia eikä karu dystopia 😄 Normiarkeen tulee ihan erilaista ihmeellisyyttä ja rikkautta verrattuna vanhaan.
Tätä on mahdoton käsittää ilman omaa kokemista. Esimerkiksi puu ei ole kokemuksessasi enää vain pelkkä puu, vaan se on tuhansia yksityiskohtia sisältävä kaunis ja uniikki asia.
Tiedostan, että tämä voi kuulostaa aika hämärältä. Nuorempi itseni olisi ainakin ajatellut, että mitäs hittoa tämä nyt on. Haluan kuitenkin mainita tästä, koska tämä on yksiä hienoimpia ja oivalluttavimpia asioita, mitä olen itse kokenut.
“Porttihuume” henkisyyteen
Itse en ollut kovin henkinen ihminen ennen meditaatiota. Ajatukseni pyöri pitkälti maallisissa asioissa. En oikein edes tiennyt, mitä henkisyys tarkoitti. Luulin, että henkisyys tarkoitti pakosti yliluonnollisiin asioihin uskomista tai siinä on mukana aina uskontoa. Itselleni nämä asiat eivät resonoineet.
Meditaatio kuitenkin toimi minun kohdalla vähän kuin porttina henkisyyteen. Meditointi ja sen aihepiirin opiskelu sai minut näkemään monia asioita ihan eri valossa ja kokonaisvaltaisemmin. Se kasvatti uteliaisuuttani omaa mieltäni ja ihmisyyttä kohtaan.
Aloin ymmärtää, ettei henkisyyden tarvitse välttämättä tarkoittaa mitään yliluonnollista tai uskonnollista. Henkisyys voi olla vain puhdasta uteliaisuutta seuraavan kaltaisia kysymyksiä kohtaan:
- Mitä ihan oikeasti tarkoittaa olla ihminen?
- Miten me ihan oikeasti olemme yhteydessä ympäristöömme?
- Miten ihan oikeasti elää itselle ja muille hyvällä tavalla?
Emme tyydy ajattelumme antamiin ensimmäisiin vastauksiin vaan tutkimme asioita syvemmin ja kokonaisvaltaisesti.
Erittäin arvostettu meditoinnin opettaja Jack Kornfield sanoo asian hyvin:
- Jack Kornfield
Kallisarvoinen mielenrauha
Varmaan suurin osa meistä on kokenut syvää mielenrauhaa ainakin hetkittäin. Itsellä ennen meditointia, nämä olivat niitä hetkiä, kun kaikki ulkoiset olosuhteet olivat juuri niin kuin piti. Esimerkiksi silloin, kun olin pitkän loman keskellä ja jossain seesteisessä tilanteessa luonnon keskellä.
Meditoinnin myötä voit tuntea mielenrauhaa yhä useammin ja se on vähemmän riippuvainen olosuhteista. Tämän tekee mahdolliseksi edellä mainittujen näkökulmien ja mielen automaattisen toiminnan muutokset, asioiden hyväksyminen, ymmärrys ja oivallukset omasta mielestä sekä taidot sen käsittelyyni.
Meditointi on tehnyt itselleni monin tavoin elämästä kevyemmän tuntuista. Se ei tunnu enää niin ”raskaalta”. Pidän englantilaisesta termistä ”lightness of being”, olemisen keveys. Se on hyvältä tuntuva tunne.
Reality check!
Meditaatio ei tee sinusta maailman onnellisinta ihmistä tai tee toiminnastasi ja elämänvalinnoistasi täydellisiä. Meditaatio ei ole ihmelääke, joka korjaisi kaikki elämäsi asiat. Voin kertoa, elämäni ei ole epärealistista unelmaa ja ongelmia riittää 😄
Esimerkiksi maailmassa on lukematon määrä ihmisiä, jotka ovat paljon onnellisempia, tyytyväisempiä sekä osaavat taidokkaammin toimia tilanteissa kuin minä, vaikka he eivät ole koskaan meditoineet. On hyvä ymmärtää, että jokaisella meillä on eri geenit, eri menneisyys ja eri määrä onnellisia tai onnettomia sattumia.
Ei ole siis mielekästä yrittää verrata itseään muihin tai johonkin yleiseen “tavoitteeseen”. Itse kun mietin meditaation tärkeyttä omassa elämässäni, ajattelen itseäni ennen meditaation aloittamista. Ero siihen on ollut aivan merkittävä. Kaikki lisääntynyt ymmärrys, taidot ja piirteiden muuttuminen on auttanut niin paljon sekä tuonut huomattavasti uutta ja mielenkiintoista sisältöä elämään. Moni uusi asia on mahdollistunut ja yleisesti elämänlaatuni on kohonnut.
Olet varmaan huomannut, että käytän paljon sanoja: yhä paremmin, useammin, enemmän jne. Tämä siksi, koska normiarjessa tehtävällä mielenharjoittelulla ei haeta mitään epärealistista täydellisyyttä, vaan jatkuvia helpotuksia ja parannuksia eri asioihin ja tilanteisiin, joilla on pitkässä juoksussa käänteentekevä merkitys.
Lisäksi on se mahdollisuus, että meditaatio ei yksinkertaisesti sovi sinulle. Mehän olemme kaikki uniikkeja yksilöitä. Väitän kuitenkin, että jos seuraavat asiat ovat kohdillaan, arjen keskellä tehtävä meditointi toimii sinulle erittäin todennäköisesti:
- Löydät itsellesi sopivat harjoitukset
- Ymmärrät kokonaisvaltaisesti, mitä olet tekemässä ja miksi
- Et parhaillaan kärsi vakavista mielenterveysongelmista, kuten masennuksesta tai vakavista käsittelemättömistä traumoista
Loppusanat – Onko meditointi aikasi arvoista?
Meditaatio ei ehkä tunnu aikasi arvoiselta ensimmäisten kuukausien aikana. Se voi tuntua vaikealta tai turhanpäiväiseltä. ”Minulla on niin paljon muuta tehtävää. En todellakaan istu nyt varttia alas ja meditoi.”
Mutta kun katsotaan hieman pidempää aikaikkunaa, vastaus on itsestään selvä kyllä. Meditaatio on aikasi arvoista. Meditaatio voi vaikuttaa elämänlaatuun niin monin eri tavoin. Sillä päästään kiinni asioiden juurisyyhyn, mieleemme.
Lisäksi panos-tuotto-suhde on erittäin hyvä. Itse olen keskimäärin meditoinut noin 10-20 minuuttia päivässä + opiskellut aihetta. Tämä on antanut itselleni merkittäviä vaikutuksia lopulle 15 h 40min ajalle per päivä koko loppuelämäni ajaksi. En ole itse vielä löytänyt mitään muuta asiaa, joka olisi paremmin käytettyä aikaa.
Kun itse olen miettinyt meditaation tärkeyttä tai järkevyyttä, niin tämänkaltaiset kysymykset jotenkin selkeyttää asioita:
Eikö kannata pitää huolta mielestämme? Eikö kannata auttaa mieltämme harjoittamalla sille hyväksi olevia piirteitä? Eikö kannata ymmärtää mieltämme ja itseämme mahdollisimman paljon?
Elämme täällä vain kerran. Eikö kannata antaa itsellemme parhaat mahdolliset eväät tähän kallisarvoiseen elämäämme?
