Usein kysytyt kysymykset
Tällä sivulla on usein kysyttyjä kysymyksiä liittyen meditaatioon, mindfulnessiin ja itse kurssiin.
Jos et löydä täältä vastausta kysymykseesi, ota vain minuun yhteyttä joni(at)aloitameditaatio.fi
Vastaan enemmän kuin mielelläni kysymyksiin.
Meditaatio ja mindfulness
Minulla on kaikki elämässä hyvin ja olen tyytyväinen. Miksi aloittaisin meditaation?
Ensinnäkin, hienoa kuulla 🙂
Minua epäilyttää. Voisitko avata skeptikolle, miksi aloittaisin?
Tiedän omasta henkilökohtaisesta kokemuksesta, että meditaatio voi tuntua hypetykseltä tai humpuukilta. Olin myös itse erittäin epäileväinen ennen aloittamista.
Mutta eikö tämä väittämä käy järkeen?
“Kun haluat ymmärtää mitä tahansa asiaa paremmin, silloin siihen pitää kiinnittää huomiota ja sitä pitää tarkkailla.” Jos haluat ymmärtää, miten oma mielesi todella toimii, eikö silloin käy järkeen kiinnittää siihen tarkoituksenmukaista huomiota.
Meditaatio on oikein tehtynä täsmälleen sitä.
Kun ymmärrämme omaa mieltämme ja itseämme paremmin, käsitämme oikeasti mitkä asiat luovat meissä tyytymättömyyttä sekä mitkä asiat tuovat meille aitoa onnellisuutta elämäämme. Ja kun ymmärrämme tämän, voimme tehdä parempia valintoja elämässämme. Ja parempien valintojen tekeminen tekee meistä onnellisempia.
Mikä tekee meditaatiosta niin hienoa on se, että ymmärrys ei tule opitusta tiedosta, jota pitää uskoa. Ymmärrys tulee sinun omista kiistattomista havainnoista.
Sinun ei tarvitse uskoa yhtään mihinkään, mitä sanon. Voit todellakin lähestyä tätä asiaa epäilevän tutkijan roolissa. Luota kurssin aikana vain omiin kokemuksiisi ja havaintoihisi. Älä mihinkään muuhun. Se riittää.
Onko kaikki eri meditaatiot samantyylisiä tai yhtä hyödyllisiä?
Vaikka olen kokeillut paljon muitakin meditaatiotyylejä, suosittelen vahvasti vasta-alkajaa aloittamaan mindfulnessiin pohjautuvista meditaatiosta. Mindfulnessiin pohjautuvia meditointeja on tutkittu tieteellisesti eniten ja sen hyödyt on todennettu. Sen lisäksi mindfulnessiin pohjautuvia metodeja (MBSR ja MBCT) on jo käytetty kliinisessä mielenterveyden hoidossa muutamia kymmeniä vuosia erittäin hyvin tuloksin.
Mindfulness-meditaatiossa ei tarvita uskoa yliluonnolliseen ja ne ovat hyvin käytännönläheisiä.
Suosittelen kokeilemaan laajemmin eri juttuja siinä vaiheessa, kun meditaatiosta on tullut sinulle tapa ja olet kokenut sen tuomat hyödyt.
Tällöin sinulla on hyvä perusta ja kokemus, mitä käytännönläheinen meditaatio voi olla. Sen jälkeen jos löydät enemmän sinulle sopivimpia meditaatioita, niin hienoa!
Miksi mielenharjoittelu ja meditaatio ei ole yleisempää?
Saanko meditoinnista heti hyötyjä?
Yleensä kyllä.
Meditaatio toimii yleensä jo heti alussa rentoutusharjoituksen tapaan. Yleensä vasta-alkaja huomaa meditaation jälkeen, kuinka olo ja keho on rennompi ja on muutenkin hyvä fiilis. Meditaatio on yksi tehokkaimpia stressin purkajia kehosta sekä mielestä.
Lisäksi se tuo rauhaa ja tasapainoa, myös loppupäivän ajaksi.
Omalla kohdalla päivä vaan tuntuu menevät paremmin, kun olen tehnyt päivän aikana meditaation.
Voinko käyttää meditointia vain rentoutumisharjoituksena?
Jokainen itse lopulta valitsee, mihin tarkoitukseen käyttää meditointia. Meditointi itsessään on loppujen lopuksi vain työkalu. Vähän kuten pyörällä ajo. Joku voi opettaa sinulle pyörällä ajon, mutta sinä itse lopulta päätät, mihin pyörällä ajo taitoasi käytät. Esim. työmatkailuun, kuntoiluun, hauskanpitoon?
Takaako meditointi ja mindfulness, että en ole koskaan onneton?
Avaisitko enemmän, miten meditaatio hyödyttää muita ympärillä olevia ihmisiä?
Meditoinnin avulla tietoisuutesi ja ymmärrys omasta mielestäsi kasvaa. Lisäksi tulet ymmärtämään myös paremmin muita. Olet enemmän tietoinen ympäristöstäsi ja toisista. Reagoit yhä vähemmän haitallisilla tavoilla. Kaikki nämä asiat vaikuttavat erittäin positiivisesti ympärilläsi oleviin ihmisiin.
Tämä havainnollistava esimerkki on lainattu Sam Harrikselta:
Luet parhaillaan kännykästäsi sähköposteja. Samaan aikaan viisi vuotiaalla tyttärelläsi on sinulle jotain tärkeää kerrottavaa. Voi tapahtua seuraavia asioita: Olet niin ajatuksissasi sekä halusi on niin kova vastata viestiin, että et edes huomaa, että tyttäresi puhuu sinulle. Tai kuuntelet tytärtäsi puolikorvalla, mikä tuntuu hänestä kauhealta. Sen lisäksi hetkeä myöhemmin et muista mitä tyttäresi juuri kertoi. Näin me usein toimimme automaattisesti, kun emme ole tietoisia.
Näiden vaihtoehtojen sijasta, voisit olla tietoinen siitä, että tyttäresi koittaa saada huomioitasi. Voisit olla tietoinen, mikä merkitys huomiollasi hänelle on. Sen lisäksi olet tietoinen mielesi kovasta halusta vastata viestiin nyt heti. Tiedostat, että molemmat kilpailee huomiostasi ja voit valita kumpi on oikeasti sinulle tärkeämpää. Näet selkeästi tilanteen. Valitset laittaa puhelimesi pois ja kiinnittää kaiken huomion siinä hetkessä tyttäreesi.
Tällaisia potentiaalisia valinnan mikrohetkiä on päivässä useita satoja. Meditaatio ja mindfulness antavat sinulle kyvyn olla näistä hetkistä tietoinen ja valita kuten parhaaksi näet. Jokainen valinta opettaa mieltäsi toimimaan näin myös ensi kerralla.
Näistä mikrohetkien valinnoista kertyy huomattava positiivinen vaikutus itsesi lisäksi myös läheisiisi.
Miksi meditaatio muuttaa mieltä? Mihin se perustuu?
Kaikki asiat,mitä koet mielessäsi myös muuttaa sitä. Kokemisella tarkoitan kaikkia ajatuksia, tunteita ja aistikokemuksia. Rakennamme mieltämme käytännössä joka hetki. Olin itse aiemmin oppinut, että aivojen kehitys loppuu aikalailla nuoruuden jälkeen, ja olet sen jälkeen lähes muuttumaton ja hermosolut vain vähenevät. Kuitenkin nykytiede on todistanut, että aivomme ovat erittäin muokkautumiskykyisiä läpi elämän, eikä kiinteä muuttumaton möhkäle, jolle ei voi tehdä mitään. Tämä on erittäin positiivinen uutinen, koska isot muutokset on mahdollisia myös vanhemmiten.
Muuttuvat aivot on kuitenkin myös kaksiteräinen miekka. Tarkoitan sitä, että aivomme voivat muokkautua meille huonompaan suuntaan. Yksi esimerkki tästä on nyky-yhteiskunnassa kasvaneet mielenterveysongelmat ja keskittymisvaikeudet. Jo tämänkin takia mielen hyvinvointia edistävälle harjoittamiselle on enemmän tarvetta kuin koskaan ennen.
Meditaation avulla voit tehdä aivojen muokkautuvuudesta itsellesi hyvän asian.
Sen avulla voimme systemaattisesti harjoittaa mieltä parempaan suuntaan. Sen avulla harjoittelemme mielen hyvinvoinnin kannalta positiivisia taitoja ja kykyjä.
Mikä on mindfulness ja meditaation ero? Haluan ymmärtää tarkemmin.
Olet varmasti kuullut myös mindfulnessista ja mietit miten se istuu tähän kuvioon. Mindfulness ei ole mitään mystiikkaa tai pehmoilua. Se on tarkoituksenmukaista huomion kiinnittämistä siihen, mitä tapahtuu juuri nyt mielessäsi ja ympäristössäsi.
Se on kyky ja tila, jossa ihminen on täysin läsnä nykyhetkessä ja täysin tietoinen omasta mielestään. Pystyt tunnistamaan mitä mielessä tapahtuu juuri nyt, ilman että olet identifioitunut täysin siihen. Mindfulness antaa erittäin tärkeän uuden näkökulman omiin ajatuksiin ja tunteisiin. Se antaa valinnan mahdollisuuden hetkiin, joissa sitä ei muuten olisi.
Mindfulness parhaiten tiivistyy sanoihin hyväksyvä ja utelias tietoinen läsnäolo.
Meditaatio taas on tarkoituksenmukaista mielen harjoittelua ja se on tehokkain tapa harjoitella mindfulness-kykyä. Mindfulnessiin pohjautuvien meditaatioiden päätarkoituksena on harjoittaa mindfulness taitoja.
Yleisesti puhekielessä ja kirjallisuudessa näitä kahta termiä käytetään hyvin paljon sekaisin.
Mitä tiede sanoo meditaatiosta?
Tähän kysymykseen vastaan kattavasti Moduuli 1 Extroissa. Suosittelen vahvasti tutustumaan.
Lyhyesti tähän voi vastata, että varsinkin mindfulness meditaatiot ovat nykyään todistettu tieteellisestikin validiksi ja hyödylliseksi asioiksi ja tiedeyhteisön kiinnostus niiden ympärillä on erittäin suurta. Toisin sanoen tätä aihetta tutkitaan tällä hetkellä valtavasti.
Ihmismielen tutkiminen on kuitenkin erittäin vaikeaa ja subjektiivisen kokemuksen tutkiminen tieteellisin menetelmin on haastavaa. Erittäin laadukkaiden tutkimusten tekeminen tämän saralla on aikaa vievää ja kallista. Siitäkin huolimatta tiede on ehtinyt todistamaan jo paljon asioita, jotka ovat usein jopa itsestään selviä omassa kokemuksessa. Mielenkiinnolla odotan, mitä tiede on ehtinyt tutkimaan esim. seuraavan 10 vuoden aikana.
En kuitenkaan suosittele odottamaan sitä hetkeä että tiede olisi ihan kaikki asiat todistamaan. Voit missata paljon hyviä vuosia sen takia. Sen sijaan suosittelen ennakkoluulottomasti kokeilemaan asiaa ja perustamaan kaikki johtopäätökset sen hyödyllisyydestä omiin havaintoihin.
Sopiiko meditaatio kaikille? Mitä vaaroja meditaatioon liittyy?
Meitä on niin moneksi. Olemme kaikki yksilöitä ja meillä on uniikki elämäntilanne ja -historia ja sitä kautta uniikki mielemme sisältö. Meditaatio on usealle meistä täysin uudenlainen asia. Se kasvattaa tietoisuutta mielessämme olevista asioista. Joten ei voi mitenkään sanoa, että meditaatio varmasti sopisi ihan kaikille. Kuitenkin voi sanoa seuraavanlaisia nyrkkisääntöjä.
Päivittäin tehtävä 10-20 minuutin meditaatiot ovat yleisesti aika turvallisia asioita tehdä. Suurin osa meditaation raportoiduista haitoista tapahtuu intensiivisillä retriiteillä, joissa meditoidaan joka päivä tunteja putkeen ja joissakin on jopa kiellettyä minkäänlainen puhuminen. Olet oman mielesi kanssa esim. 10 päivää täysin hiljaa. Tämmöiset tilanteet ovat aika suuria muutoksia mielelle ja voi tapahtua asioita, joita ei pysty siinä hetkessä käsittelemään. Suosittelen siis vasta-alkajia aloittamaan rauhallisesti ja omaa tahtia menet syvemmälle meditaatioon sen mukaan, mikä tuntuu itsestä hyvältä.
Toinen nyrkkisääntö on, että jos tiedät sinulla on vaikeita käsittelemättömiä traumoja tai kärsit vakavista mielenterveysongelmista, kannattaa tällöin ensiksi keskustella mielenterveyden ammattilaisen kanssa ennen kuin meditaatioon ja mindfulnessiin menee syvemmälle. Meditaatio voi esimerkiksi laukaista traumaperäisen stressireaktion. Tämän lisäksi, jos missään vaiheessa meditaatio vaan alkaa tuntumaan tosi pahalta, kannattaa silloin keskeyttää harjoittelu ja käydä keskustelu mielenterveyden ammattilaisen kanssa.
Meditaatio tai mindfulness ei missään nimessä korvaa mielenterveyden ammattilaisen apua. Joitakin asioita ei vaan voi käsitellä yksin.
Kolmanneksi, meditaatioon ja mindfulnessin pitkäaikaisesta harjoittelusta voi myös seurata tietynlaisia haittavaikutuksia. Esimerkkejä ovat itsekeskeisyyden kasvaminen, liiallinen itsetietoisuus, liiallinen etääntyminen omista ajatuksista ja tunteista, tärkeiden, mutta haastavien ajatusten ja tunteiden ohittaminen jne.
Nämä asiat johtuvat yleensä siitä, että henkilö ei ole täysin ymmärtänyt, mitä on tekemässä ja on mennyt liian ääripäihin harjoittelussa. Harjoittelu on siis mennyt väärille urille. Minulle itsellenikin näin tapahtui, kunnes tein korjausliikkeitä.
Näihin paras vastalääke on oikeasti ymmärtää mitä on tekemässä sekä kokonaisvaltaisen harjoittelun merkitys. Olen kurssilla ottanut nämä asiat hyvin huomioon, jotta harjoittelu ei lähtisi väärille urille.
Aloitameditaatio.fi videokurssi
Jos rekisteröidyn kurssille, onko minun aloitettava moduuli 1 heti?
Ei tarvitse.
Voit aloittaa ja käydä kurssia täysin omaa tahtiisi. Voit tutustua kurssialustaan ja aloittaa kurssi silloin, kun se sinulle parhaiten sopii.
Tärkeintä kurssin aloittamisessa ja käymisessä on, että etenet siinä säännöllisesti ja pystyt tekemään joka päivä meditaation. Uuden tavan rakentaminen on tärkeää.
Onko moduuli 1:stä minulle hyötyä, vaikka en jatkaisikaan kurssia siitä?
Kyllä on!
Tulet moduuli 1:n aikana oikeasti ymmärtämään, mitä meditaatio ja mindfulness käytännönläheisesti voi tarkoittaa. Ymmärrät mielenharjoittelun isoa kuvaa sekä kuinka luoda meditaatiosta oma tapa elämään. Olet lisäksi oppinut kaksi erittäin hyödyllistä perusharjoitusta.
Toisin sanoen, vaikka päättäisitkin, että haluat opetella meditaatiota ja mindfulnessia jollain muulla tavalla kuin tällä kurssilla, niin meditaatio 1 asiat eivät mene hukkaan. Sen voin luvata.
Kauanko koko kurssin käyminen kestää?
Tämä riippuu täysin omasta etenemistahdistasi ja oppimistyylistäsi.
Kurssi on erittäin laaja sisällöltään, joten suoritusaika voi olla puolesta toista kuukaudesta aina kuuteen kuukauteen asti.
Henkilö, jolla on paljon aikaa ja erittäin hyvä tiedon sisäänottokyky voi käydä kurssin kuudessa viikossa. Tällöin käytännön oppiminen tapahtuu kurssin jälkeen esimerkiksi tekemällä kurssin 6 kuukauden harjoitusohjelman.
Taas henkilö jolla on vähemmän aikaa ja haluaa yksi osa-alue kerrallaan sisäistää asioita, kurssin suoritusaika voi olla 6 kuukautta, eli 1 kuukausi per moduuli.
Suoritusaika siis riippuu sinusta ja elämäntilanteestasi. Kurssimateriaalit tarjoavat eri esimerkkejä käydä kurssia.