Mielenharjoittelun sekä tietoisuuden eri tasot ja vaiheet
Kuvaan tässä kirjoituksessa meditaatio- ja mielenharjoittelun sekä tietoisuuden eri tasoja ja etenemää ylätasolla. Kirjoituksen tavoitteena on selkeyttää siihen kuuluvia kokonaisuuksia ja sitä kautta motivoida joko harjoittelun aloittamista, jatkamista tai sen kehittämistä eteenpäin.
Kerron jokaisesta harjoittelun ja tietoisuuden tasosta:
- mitä ne tarkoittavat
- mitä hyötyjä niistä saa omaan elämään
- miten voit niitä harjoitella.
Meditointi ja mielenharjoittelu voi tehdä elämääsi ainutlaatuisia muutoksia. Se on niin paljon muutakin kuin rentoutus- tai keskittymisharjoitus.
Lukuaika 11 min
Mielenharjoittelun ja tietoisuuden eri tasot
Alla oleva kuva kuvaa hyvin ylätasolla muutamaa päätasoa, jolla mielenharjoittelua tehdään sekä niihin liittyviä pääoivalluksia (=insight).
➡ symboli kertoo esimerkkejä harjoittelun painopisteistä
✔ symboli kertoo hyödyistä omaan elämään
Kuinka tulkita kuvaa
Kyseessä on käsityksieni pohjalta muodostettu yksinkertaistettu kokonaiskuva, joka ei sisällä lähellekään kaikkia rikkaita yksityiskohtia. On siis tärkeä ymmärtää, jokainen taso sisältää lukuisia erilaisia harjoituksia ja oivalluksia, joita kuvassa ei näy.
Toiseksi edistyminen ei ole puhtaan lineaarista, vaan näitä tasoja usein harjoitetaan rinnakkain sekä oivalluksia tai kokemuksia seuraavista tasoista voi saada aiemminkin. Esimerkiksi tason 4 oivalluksia voi kokea tason 2 harjoitusten tai tiettyjen elämäntapahtumien aikana.
Kolmanneksi näiden vaiheiden keskinäinen järjestys on esimerkki omasta elämästäni, mikä on ollut luonnollista ja toiminut hyvin itselleni. Kuitenkin myös toisenlaiset etenemistavat tai -järjestys ovat täysin mahdollisia. Jotkut ovat voineet esimerkiksi aloittaa mielenharjoittelun uskomuksien käsittelystä ja aloittaa meditoinnin vasta sen jälkeen.
Kirjoitus on myös tehty mindfulness- ja buddhalaispohjaisen mielenharjoittelun sekä länsimaisen psykologian näkökulmasta. On tärkeä ymmärtää, että meditoinnissa ja mielenharjoittelussa on paljon muitakin lähestymis- ja etenemiskulmia. Kirjoitus ei pidä sisällään mm. Intian eri uskontojen joogaharjoittelun lähestymistapoja.
Saat varmaan jo juonesta kiinni. Älä siis lue tätä kuvaa kuin koko totuutta. Tämä on mielenharjoittelun ja meditaation kokonaisuus yhdestä (rajoittuneesta) näkökulmasta kuvattuna.
Mutta mennään nyt asiaan ja avataan seuraavaksi tarkemmin jokaista tasoa lisää.
Taso 1 - Yhtä kuin ehdollistunut mieli
Tämä vastaa sitä tilaa, jossa iso osa maapalolla elävistä ihmisistä elää. Tämä oli se tila, jossa itse olin ennen meditaation aloittamista.
Lyhyesti sanottuna, koemme olevamme käytännössä täysin ajatuksemme. Olemme ns. ”sulautuneet” ajatuksiimme ja niiden lukuisiin tarinoihin. Ne ovat meidän todellisuutemme. Ajatuksemme ovat usein kuin kyseenalaistamattomia sääntöjä, totuuksia, komentoja ja ne määrittävät pitkälti hyvinvointimme ja valintamme.
Lisäksi tunnetilamme ja mieltymyksemme ohjaavat meitä suuresti taustalla, mistä emme ole suurimmaksi osaksi tietoisia.
Mieli on ohjelmoitu ja opetettu perimän sekä menneisyyden kokemusten perusteella. Toimimme siis hyvin pitkälti ehdollistuneen mielen ehdoilla.
Tällä tasolla meditaatiota käytetään pääosin meidän ehdollistuneen mielemme rentouttamiseen, unen saantiin tai muuten sen palauttamiseen. Eli teemme olostamme paremman, mutta emme pureudu sen pidemmälle mielen ymmärrykseen ja asioiden juurisyihin. Meditaatio toimii kuin laastarina. Tällä tasolla meditaatio vastaa pitkälti muita ”meditatiivisia” aktiviteetteja, kuten juokseminen, neulominen, musiikin kuuntelu jne.
Taso 2 – Tietoisuus ehdollistuneesta mielestä ja sen systemaattinen harjoittaminen
Tällä tasolla saamme harjoittelun myötä sen oivalluksen, ettemme ole yhtä kuin ajatuksemme, tunteemme ja muut mielentapahtumat. Olemme enemmän kuin ne. Meillä voi olla niihin tilaa. Ne käytännössä vain tapahtuvat mielessä itsestään ja voimme tarkkailla niitä ulkopuolelta. Jossain kirjallisuudessa tästä tarkkailijasta käytetään termiä tarkkaileva minä.
Tästä seuraa täysin uudenlainen suhtautuminen omiin ajatuksiin ja tunteisiin; Omat ajatukset eivät enää olekaan koko totuus ja todellisuus ja ne eivät ole käskyjä, jonka mukaan toimia. Oma ahdistus tai jännitys ei enää rajoita tai määrää toimintaamme. Pystymme siis käsittelemään omaa mieltämme taidokkaasti. Tämä avaa täysin uusia mahdollisuuksia elämäämme ja auttaa huomattavasti arjen tilanteissa, kuten stressin käsittelyssä ja ihmissuhdetilanteissa.
Lisäksi ymmärrämme, että aivomme ja mielemme on jatkuvasti oppiva olento, jota kannattaa harjoittaa hyvään suuntaan sekä suojella huonoilta asioita. Helppo periaate muistaa on:
Good in, Good out. Shit in, Shit out.
Tehokas tapa harjoitella tähän tasoon liittyviä kykyjä ovat erilaiset mindfulness-meditaatiot. Mindfulnessin lisäksi on erittäin hyödyllistä harjoittaa taidokkaan käsittelyn prosesseja, hyväntahtoisuutta, myötätuntoa ja muita hyödyllisiä piirteitä/taitoja.
Harjoittelu on helpoin aloittaa meditoinnilla ja siitä pikkuhiljaa siirtyä yhä enemmän harjoittelemaan ja soveltamaan asioita oman arjen keskelle. Tällöin harjoittelu on lähes jatkuvaa ja ei vie ylimääräistä aikaa.
Useimmat mindfulness-meditaatio appit ja kurssit opettavat yleensä meditointitavat, joilla näitä hyödyllisiä peruskykyjä harjoitetaan. Näistä usein kuitenkin puuttuu se, että kuinka näitä kyky ihan oikeasti voidaan soveltaa sinne arkielämään. Lisäksi, jos olet tutustunut esimerkiksi stoalaisuuteen tai kognitiiviseen terapiaan, on oman ajattelun näkeminen tämänkaltaisessa valossa todennäköisesti jo tuttua.
Taso 3 – Omien uskomusten tarkastelu, haastaminen ja uusien luominen
Tällä tasolla alamme uteliaasti kysymään hyviä kysymyksiä. Miksi ajattelen näin kuin ajattelen? Miksi toimin niin kuin toimin? Tämä on filosofi Esa Saarisen termein kuin ajattelun ajattelua. Tämä on juurisyiden kaivamista, ymmärtämistä ja haastamista. Tämä vaihe on työskentelyä uskomustemme kanssa, jotka ovat suurin hallitseva voima elämässämme.
Uskomukset ovat meissä syvällä olevia käsityksiä, oletuksia ja asenteita, joista suuresta osasta emme ole tietoisia. Uskomukset liittyvät esimerkiksi:
- Minäkuvaan ja identiteettiin ➡ Millainen minä itse olen
- Maailmankuvaan ➡ Millainen maailma ja todellisuus on
- Yhteiskuntaan ➡ Kollektiiviset uskomukset, kuten valtiot ja raha
Uskomukset eivät ole fysikaalisen maailman totuuksia vaan suhteellisia totuuksia. Niiden totuus pitkälti perustuu siihen, koska uskomme niihin. Tiedostomattaan tai tiedostetusti.
Harjoittelun myötä alamme näkemään uskomukset yhä vahvemmin työkaluina, eikä muuttumattomina totuuksina. Näemme uskomusten asiat joustavammassa valossa. Asiat eivät oikeasti ole niin yksinkertaisia ja muuttumattomia. Voimme kokea asiat rikkaammin sekä mukaudumme paremmin elämän haasteissa ja ihmissuhteissa. Tämän myötä tulkintamme sekä ajattelumme muuttuu meitä ja muita paremmin palvelevammaksi.
Harjoittelun osa-alueita ovat:
- Kasvattaa tietoisuutta piilevistä uskomuksista ja kyseenalaistaa niiden ehdotonta totuutta. Nähdä maailmaa yhä vähemmän uskomusten läpi.
- Tietoisesti hankkiutua eroon tai vaimentaa rajoittavia uskomuksia, jotka eivät palvele meitä tai muita sekä hankkia uusia mahdollistavia uskomuksia.
Uskomusten kanssa työskentelyssä voidaan käyttää apuna erilaisia omaa ajattelua avartavia meditointeja. Näiden lisäksi tarvitaan ihan puhdasta mietintää ja pohtimista. Tähän avuksi kannattaa käyttää hyviä apukysymyksiä, joilla omia ydinuskomuksia saa tuotua pintaan. Tähän työhön myös liittyy läheisesti omien arvojen avoin pohtiminen ja kirkastaminen, jotka toimivat tärkeänä selkänojana elämän lukuisissa valintatilanteissa. Näitä tarvitaan, koska pelkkä mindfulness yksistään ei aina vaan riitä.
En ole kuitenkaan törmännyt vielä moneen meditaatioappiin, jossa uskomusten kanssa työskenneltäisiin systemaattisesti. Kuitenkin omasta kokemuksesta uskomusten kanssa työskentely on ollut yksiä tärkeimpiä asioita omassa elämänlaadussa. Tästä syystä olen sisällyttänyt uskomukset aloita meditaatio videokurssille, koska ne ovat tärkeä osa kokonaisvaltaista mielenharjoittelua. Lisäksi erinomainen kirja uskomuksien kanssa työskentelyyn on Prisoners of Belief: Exposing and Changing Beliefs That Control Your Life.
Taso 4 - Minän illuusion läpi näkeminen
Tämä on mielenharjoittelun niin sanottua syvää päätä. Tämä ei ole kuitenkaan niin kaukaista asiaa normi arkea pyörittävälle ihmiselle kuin voisi luulla. Tämäkin asia on koettavissa sekä valjastettavissa omaan arkeen.
Buddhalaisissa meditaatioperinteisissä sekä monissa muissakin vanhoissa viisausperinteissä minän illuusion läpi näkyminen on yksi pääoivalluksista. Englanniksi käytetään termiä awakening, jonka voi suomentaa havahtumiseksi tai heräämiseksi. Se kuvaa asiaa ihan hyvin, koska kokemus tuntuu vähän kuin heräisi (matrix)unesta oikeaan todellisuuteen.
Mitä ihmettä tämä oivallus tarkoittaa?
Meillä kaikilla on tunne, että kokemuksessamme on tietynlainen keskus. On kuin joku kokeva minä, joka näkee, kuulee, tuntee sekä ajattelee. Meistä siis tuntuu, että me olemme se tarkkailija (=Tason 2 tarkkaileva minä) ja tarkkailemme asioita.
Minä näen tuon puun tuolla. Minä tunnen käteni. On subjekti ja objekti. Tätä kutsutaan dualistiseksi kokemiseksi.
Normaalisti kun meditoit, tämä minän tunne vastaa meditoijaa. Eli se osa sinussa, joka tarkoituksenmukaisesti yrittää parhaansa mukaan pysyä tietoisena ja kiinnittää huomiota harjoituksen kohteeseen.
Minkä meditaatio voi tuoda ilmi on, että tämä minuuden tunne on myös lopulta tietynlainen ajatusmalli. Se on mielen luoma illuusio.
Oivalluksen kokiessa tämä illuusio vähän kuin purkautuu. Kokemisen keskus ja sen ylläpitämä perspektiivi häviää.
On vain tietoisuus ja siinä tapahtuvat mielentapahtumat. Siinä kaikki. Ei ole erillistä ulkopuolista tekijää tai katselijaa. Perspektiivi kokemuksessamme muuttuu merkittävästi.
Yksi käytetyimmistä analogioista on, tietoisuus on kuin meri ja kaikki kokemamme asiat ovat kuin merestä hetkellisesti nousevia aaltoja. Ne ovat yhtä ja samaa asiaa.
Ja koska tämänkaltainen erillinen minuus tai ego häviää pois, pystyt kokemaan sen myötä myös ainutlaatuista yhteyttä ympäristöösi ja muihin. Koet, ettet ole lopulta erillinen itsenäinen entiteetti, vaan olet jatkuvassa vuorovaikutus- ja riippuvaisuussuhteessa ympäristöön. Itse asiassa mikään asia ei ole oikeasti itsenäinen (=emptiness). Ja näinhän todellisuus oikeasti on, kun asia tarkemmin miettii.
Ja tämän ajatteleminen voi saada ehkä pään kipeäksi, koska meidän kieli ja ajattelu on rakentunut dualistisesti. Ainakaan itse en tätä pystynyt käsittämään oikein mitenkään ennen omakohtaista kokemista. Jos kiinnostaa, millä kielellä tiede tästä ei-dualistisesta tietoisuudesta (non-dual awareness) puhuu, tutustu tähän mielenkiintoiseen teoreettiseen tiedejulkaisuun asiasta.
No mitä järkeä ja hyötyä tämän kokemisessa on?
- Sam Harris
En tähän omakohtaisesti vielä pysty antamaan kattavaa vastausta, koska olen vielä itse keskellä harjoittelu- ja tutkimismatkaa ja tämän kokeminen on vielä suhteellisen pieni osa elämääni.
Mutta voin sanoa, että kyseessä on erittäin ainutlaatuinen ja perustavanlaatuista hyvinvointia tuottava kokemus. Yritän tässä kuvailla kokemusta:
- Voimakas helpotuksen tunne. Tietynlainen paino vähän kuin tippuu olkapäiltä ja tulee sellaista syvältä kumpuavaa keveyttä.
- Sam Harriksella on tähän hyvä kielikuva: Tunne on, kuin olisit puristanut nyrkkiä koko elämäsi ja yhtäkkiä nyrkkisi vain avautuu ja kätesi rentoutuu
- Mieli tuntuu erittäin avaralta ja avoimelta.
- Kaikki vain tapahtuu itsestään todellisuudessasi.
- Huolien ja pelkojen ote hellittää.
- Keskittyminen ja läsnäolo on täysin vaivatonta.
- Ajattelu yhä tapahtuu, mutta se on enemmän taustalla oleva informaatiovirtaa kuin kokemuksen keskiössä
- Mielen konseptien ja mallien ote heltiää. Näet ja koet asiat enemmän kuin miten oikeasti ovat.
- Luontainen hyvän tahdon ja rakkauden tunteminen muita kohtaan
Nämä havahtumis-kokemukset ovat olleet yksiä kauneimpia ja merkittävämpiä kokemuksia elämässäni. Todellisuus on tämän myötä aika erilainen paikka.
Useissa meditaatioperinteissä pyritään kokemaan tämä oivallus, syventämään sitä ja lopulta stabiloimaan se uudeksi normaalitilaksi. En itse ole vielä varma onko tämän kaltainen tavoite lopulta hyväksi vai ei.
Esimerkiksi en tiedä, miten hyvin tämä integroituu arkielämään ja sen lukuisiin eri tilanteisiin. Sitä yritän tässä itselleni selvittää harjoittelemalla näitä asioita ja ollen samalla mahdollisimman kriittinen. Jury is still out.
Kuinka harjoitella tätä asiaa?
Eri harjoittelutapoja saada tämä oivallus on erittäin useita. Esimerkiksi Zenissä käytetään hengityksen tarkkailua, pelkkää istumista (shikantaza), tai Kōaneita. Theravada-buddhalaisuudessa käytetään Vipassana-tekniikkaa jne. Käsitykseni mukaan nämä keinot ovat kuitenkin keskimäärin aika työläitä ja voivat vaatia useita vuosia intensiivistä harjoittelua, mikä on normiarkea elävän ulottumattomissa.
Arkielämään hyvin sopivia sekä itselleni hyvin toimineet tekniikat ovat Tiibetin buddhalaisuuden Dzogchen ja Mahamudra perinteiden harjoitteet. Ne sisältävät erilaisia ns. vilkaisu (glimpse)-tekniikoita, joissa tutkimme tietyn tavoin avoimesti kokemustamme. Nämä ovat usein kestoiltaan muutamista sekunneista muutamiin minuutteihin.
Kokemukseni ja lukemani mukaan, jos taso 2:lla harjoitettu huomiokykysi ja tietoisuustaitosi ovat tarpeeksi hyvällä tasolla, nämä voivat toimia erittäinkin nopeasti. Ja joillekin nämä voivat toimia suoriltakin. Tämä on hyvin paljon yksilöstä kiinni.
Waking up on ainut tuntemani meditaatioappi, jossa painopiste on tämänkaltaisessa harjoittelussa. Parhaita lukemiani kirjoja aiheesta ovat Loch Kellyn kirjat Shift to Freedom ja Effortless Mindfulness. Pintaraapaisen myös hieman tätä aihepiiriä aloita meditaatio videokurssilla. Tarvitsen kuitenkin tästä asiasta vielä paljon kokemusta lisää, jotta pystyn tekemään tästä osa-alueesta oman laajan ja käytännönläheisen kurssinsa selkokielellä selitettynä.
Loppusanat
Haluan vielä lopuksi painottaa, että mielenharjoittelu sisältää paljon muitakin oivalluksia, kuin tässä mainitut. Esimerkiksi yksiä tärkeimpiä oivalluksia itselleni on ollut kaiken väliaikaisuus ja yhteinen ihmisyys. Lisäksi tiettyjen mielen toiminnan perusperiaatteiden ja ihmispsykologian teorioiden ymmärtäminen on ollut erittäin tärkeää.
Meditaatio, mindfulness ja ylipäätänsä kokonaisvaltainen mielenharjoittelu on yksiä hienoimpia asioita, johon tutustua. Voisi sanoa, että joka ikinen siellä opittu ja harjoitettu asia auttaa elämässä merkittävästi ja lisäksi antaa sinne lisää rikasta sisältöä.
Eli jos jo meditoit, niin älä lopeta sitä tai myöskään taannu liikaa harjoittelussasi. Ole utelias ja katso minne tiesi sinut vie! On esimerkiksi niin paljon koettavaa ja oivallettavaa perusmeditaatioappien lisäksi.
Ja jos et vielä ole aloittanut säännöllistä meditaatiota, suosittelen aloittamaan ennemmin kuin myöhemmin. Aloita yksinkertaisesta ja helposta. Samalla opiskele ja tutustu aiheeseen. Hieno matka odottaa sinua.
