Kolme tärkeintä asiaa, mitkä mindfulness tarvitsee rinnallensa
Mindfulnessista luettuasi voi syntyä käsitys, että se olisi kaiken kattava asia ja paljon muuta ei sitten tarvittaisikaan. No asia ei ole noin yksinkertaista.
Vaikka mindfulness on erinomainen työkalu oman mielen ymmärryksen lisäämiseen ja oman mielen taidokkaaseen käsittelyyn, se ei ole itsessään kaikkivoipa asia. Pelkkään mindfulnessiin keskittyminen voi jopa johtaa väärille urille. Se on vähän kuin tekisit fyysistä harjoittelua liian yksipuolisesti.
Tässä kirjoituksessa kerron mielestäni kolme tärkeintä asiaa, mitä mindfulness tarvitsee mielenharjoittelussa rinnalleen. Asiat perustuvat niin omaan kokemukseen sekä siihen, mitä olen päätellyt tieteen tämänhetkisestä käsityksestä ja meditaation viisausperinteistä.
Lukuaika 5 min
Hyödyllinen ja viisas tieto
Kuten mainitsin mitä on mindfulness -kirjoituksessa, mindfulness antaa psykologista vapautta toimia uudella tavalla kuin miten oma mieli on oppinut toimimaan. Se antaa mahdollisuuden pysäyttää mielen automaattinen toiminta eri tilanteissa. Voit yhä useammin tulla tietoiseksi omista tulkinnoista, tunnereaktioista sekä ajatuksista, ja tarvittaessa haastaa niitä. Se antaa mahdollisuuden nähdä oma itsensä ja oma mielensä ihan uudessa valossa. Mindfulness on hyvin monella tavalla vapautta tuova työkalu.
On kuitenkin tärkeä ymmärtää, että mindfulness ei mystisesti luo tyhjästä mieleesi mitään uutta tietoa. Esimerkiksi voit olla tilanteessa erittäinkin mindful, mutta jos et tiedä, mikä voisi olla viisas tai hyödyllinen tapa toimia tai suhtautua tilanteeseen, mindfulnessin hyödyt jäävät silloin puolitiehen.
Toiseksi, on tärkeä ymmärtää, että lisääntynyt valinnanvapaus ilman viisautta voi kääntyä murheeksi.
Tätä samaa ilmiötä voi ehkäpä nähdä nyky-yhteiskunnassamme, jossa yksilövapautta on enemmän kuin koskaan ihmishistoriassa. Samalla kuitenkin tietyt mielenhyvinvoinnin ongelmat kasvavat, kuten olemassaoloon liittyvä ahdistus ja lisääntynyt masennus. Lisääntynyt yksilövapaus ei todellakaan ole se ainut syy, mutta jotain syy-seuraussuhteita ovat tutkijat näiden suhteen spekuloineet.
Mindfulnessin lisäksi on siis tärkeää rakentaa ns. ”viisauden tukirankaa”, johon voit nojata näissä lukemattomissa elämäntilanteissa, joihin mindfulness tuo lisääntynyttä valinnanvapautta.
Opiskele siis hyödyllistä ja viisasta tietoa. Nämä tarjoavat uusia näkökulmia omaan ajatteluusi sekä pystyt sitä kautta yhä paremmin kehittämään ja selkeyttämään itsetuntemustasi. Pystyt yhä paremmin viemään elämääsi valinnoillasi juuri sinulle oikeaan suuntaan.
Esimerkiksi lue, kuuntele tai katso asioita liittyen ihmispsykologiaan, filosofiaan tai henkisyyteen. Mm. itselleni erittäin hyödyllisiä ja tärkeitä aiheita ihmispsykologiasta ovat olleet: uskomukset, arvot, tunneäly, ihmissuhteet ja kommunikointi, tietyt positiivisen psykologian aiheet ja mielen toiminnan tietyt peruslainalaisuudet. Filosofiasta erittäin hyödyllisiä aiheita itselleni ovat olleet mm. tietyt buddhalaisuuden ja stoalaisuuden opit sekä kirjallisuutta muilta nykyajan erinomaisilta ajattelijoilta.
Joten eikö käy järkeen syöttää sille hyödyllistä ja uudenlaista näkökulmaa?
Itsemyötätunto
Pelkän mindfulnessin harjoittelun lisäksi, usein on tärkeä harjoitella hyväntahtoisuutta ja ystävällisyyttä itseään kohtaan sekä oman rajallisuuden hyväksymistä. Näistä asioista käytetään termiä itsemyötätunto.
Syynä on ihan se, että mindfulnessin myötä alamme tulemaan yhä enemmän tietoiseksi mielemme epähyödyllisistä toimintamalleista, rajoittavista suojamuureistamme sekä niiden vaikutuksesta menneisyyteen ja tähän hetkeen. Jos meillä on ilkeä kriitikko päämme sisällä, se saa tästä vain lisää ammuksia.
Vaikka mindfulnessiin kuuluu vahvasti oman kokemuksen ja vaikeidenkin asioiden hyväksyminen, realiteetti on kuitenkin se, että näitä kriitikon tuottamia ajatuksia voi olla hyvinkin vaikea käsitellä taidokkaasti. Ne voivat siis aiheuttaa suurtakin murhetta. Itsensä lyttäys ei myöskään ole se kaikkein hedelmällisin lähtökohta millekään muutokselle.
Toinen tapa miten huono itsemyötätunto voi ilmentyä on, että mieli peittelee erinäisillä tarinoilla meidän omia virheitä ja puutteita meiltä itseltämme. Mielemme vähän kuin suojelee meitä. Tämäkään ei ole hyvä asia pidemmän päälle, koska tämä estää asioista oppimisen ja kehittymisen. Jatkamme vain samojen virheiden toistamista, ilman että olemme niistä tietoisia. Mindfulness auttaa tähän, mutta usein se ei ole helppoa. Mielemme osaa olla erittäin vakuuttava.
Itsemyötätunnon harjoittelun avulla tämä mielesi epähyödyllinen ei-rakentava kriitikko alkaa vähitellen vaimentumaan ja suhtautuminen omiin epätäydellisyyksiin muuttuu hyödyllisempään suuntaan. Tämä mahdollistaa sen, että pystyt olemaan yhä enemmän ”sinut” itsesi kanssa. Tästä seuraa myös se, että pystyt useammin olemaan täysin rehellinen itsellesi virheistäsi ja puutteistasi ja tämä mahdollistaa niistä oppimisen.
Lisäksi on tärkeä ymmärtää, että mitä enemmän pystyt suhtautumaan itseesi ymmärtäväisesti ja ystävällisesti, tällöin myös todennäköisyydet sille vähenevät, että toimisit haitallisesti muita kohtaan. Suhtautuminen muihin hyvin usein lähtee siitä, kuinka suhtaudumme itseämme kohtaan. Lisäksi et ota asioita henkilökohtaisesti enää niin herkästi ja voit yhä useammin nauraa itsellesi.
Joillekin meistä itsemyötätunto voi olla jopa se kaikkein tärkein komponentti mielenharjoittelussa. Tätäkin aihetta tulen avaamaan lisää myöhemmissä kirjoituksissa.
Hyväntahtoisuus ja myötätunto muita ihmisiä kohtaan
Mindfulnessia kannattaa myös tasapainottaa piirteillä ja taidoilla, jotka vähentävät itsekeskeisyyttä. Muuten riskinä on, että harjoittelun myötä meistä voi tulla yhä enemmän itsekeskeisiä, mikä ei ole hyväksi meille ja varsinkaan muille.
Tämän takia on tärkeää harjoitella tarpeeksi myös hyväntahtoisuutta ja myötätuntoa muita ihmisiä kohtaan. Näiden harjoittelu alkaa vaimentamaan mielen itsekeskeistä lähestymistä asioihin. Välittäminen ja ymmärtämisen halu muita kohtaan kasvaa. Myös mielen automaattiset ennakkoluulot vaimenevat.
Iso oivallus itselleni on ollut se, että hyväntahtoisuus ja myötätunto ovat harjoitettavia taitoja. Harjoittelun myötä nämä asiat eivät vain koske läheisimpiä ihmisiä, vaan voimme muuttaa mielen automaattista toimintaa siten, että yhä useammin hyväntahtoisuus ja myötätunto koskee myös neutraalimpia tai jopa hankalia ihmisiä.
Joku ehkä siellä miettii, että miksi ihmeessä harjoittelisin mitään tällaista? Ainakin itse näin mietin, kun olin tämän asian äärellä. Tulen avaamaan tätäkin tarkemmin myöhemmissä kirjoituksissa, mutta lyhyesti sanottuna siihen on muutama erittäin hyvä syy.
Ensinnäkin on olemassa hyvä termi kuin ”viisas itsekkyys”. Se tarkoittaa sitä, että hyväntahtoisuuden ja myötätunnon harjoittelusta muita kohtaan hyötyvät ympärillämme olevat ihmiset sekä lopulta myös me itse. Näiden harjoittelu tutkitustikin kohottaa meidän omaa hyvinvointia.
Toiseksi on varmaan sanomattakin selvää, miten iso vaikutus omalla luontaisella suhtautumisella ja toiminnalla on omiin ihmissuhteisiin. Esimerkiksi itsekeskeiset ihmiset eivät ehkäpä ole sitä kaikkein parasta seuraa.
Kolmanneksi nämä samat taidot avaavat myös tunnepuoltamme, jos meillä on sen suhteen haasteita tai esteitä. Esimerkiksi itse olin joidenkin tunteiden suhteen jopa aika kylmä ennen näiden asioiden harjoittelua.
Hyväntahtoisuuden ja myötätunnon harjoittelu on siis WIN-WIN asia. Kaikki voittaa. Parasta tässä on se, että tutkitustikin niiden harjoittelu vaikuttaa yllättävänkin nopeasti meidän mieleemme. Ei puhuta kuukausista vaan viikoista.
Loppusanat
Kolme tärkeintä asiaa, mitä mindfulness tarvitsee rinnalleen ovat:
- Hyödyllinen ja viisas tieto – Pystyt käyttämään mindfulnessin mahdollistaman valinnanvapauden elämässäsi paremmin hyödyksesi.
- Itsemyötätunnon harjoittelu – Auttaa oman mielen kanssa toimisessa ja pystyt olemaan rehellisempi itseäsi kohtaan.
- Hyväntahtoisuuden ja myötätunnon harjoittelu muita ihmisiä kohtaan – Vastalääke itsekeskeisyyteen. Positiivinen vaikutus muihin ihmisiin, ihmissuhteisiin ja myös itseesi.
Vaikka nämä ovat mielestäni ne kolme tärkeintä asiaa, mielenharjoittelu voi sisältää muitakin osa-alueita. Esimerkiksi kiitollisuuden ja arvostuksen harjoittelua. Joillekin ihmisille esimerkiksi nämä voivat olla niitä tärkeimpiä asioita, riippuen omasta tilanteesta.
On siis tärkeä ymmärtää, että mielenharjoittelussa puhutaan laajasta kokonaisuudesta ja mindfulness ei yksinään välttämättä johda parhaimpaan lopputulokseen. Mindfulness on kyllä yksi mielenharjoittelun tärkeimmistä komponenteista, mutta kokonaisvaltainen mielenharjoittelu sisältää paljon muitakin hienoja asioita.
Olen oppinut tämän kantapään kautta omalla mielenharjoittelun matkallani hyvin monessakin suhteessa. Oppirahoja on siis maksettu.
Tämän takia olen sisällyttänyt aloitameditaatio.fi kurssille myös yllä mainitut asiat. Olen pyrkinyt siihen, että jos päätät aloittaa tai jatkaa mielenharjoittelun matkaasi, voisit oppia virheistäni ja sinun ei tarvitsisi toistaa niitä.
