Meditoinnin sekä mindfulnessin vaarat ja riskit
+
ohjeet niiden välttämiseksi
Meditaatiossa harjoitamme ja tutkimme aivojamme sekä mieltämme. Myös meditointi, eli mielenharjoittelu, voi sisältää vaaroja, riskejä kuten fyysinen harjoittelukin.
Usein näistä ei puhuta paljoa, mikä ei ole mielestäni hyvä asia. Syynä tähän on todennäköisesti se, että kaikenlaista pelottelua halutaan välttää, mikä mahdollisesti estäisi tämän mahtavan asian aloittamisen.
Uskon kuitenkin näistä asioista on tärkeä olla tietoinen, koska silloin näihin ns. ”sudenkuoppiin” ei lankea. Mahdolliset riskit ja haittavaikutukset ovat vältettävissä, kun niistä on tietoinen, ymmärtää mitä on tekemässä ja harjoittelee oikeanlaisesti.
Olen itse harjoittelumatkani aikana kokenut näitä ja oppi on tullut ns. “kantapään kautta”. Tämän kirjoituksen tavoitteena on, että sinun ei tarvitsisi toistaa samoja virheitä.
Faktahan on kuitenkin se, että varsinkin vähäintensiivinen (päivässä 5-40 minuuttia) meditointi on erittäin vähäriskistä. Lisäksi kun riskit tiedostaa, ollaan riskien suhteen jo lähellä nollaa.
Lukuaika 8 min
Meditaation ja mindfulnessin riskit, vaarat ja sudenkuopat
Yleisperiaatteet
On muutamia tärkeitä yleisperiaatteita, jotka on hyvä tiedostaa.
Jos sinulla on vakavia mielenterveysongelmia tai vakavia käsittelemättömiä traumoja, tällöin meditaatio ja mindfulness ei ole välttämättä hyväksi ja voi pahentaa oloasi.
Tässä tilanteessa turvallisin suositus on, käsitellä asioita mielenterveyden ammattilaisen kanssa ja yhdessä sopia, missä vaiheessa meditaatio ja mindfulness voisi istua arkeesi.
Hyvä analogia on akuutti polvivamma. Tällöinhän edes metsässä kävely ei ole hyväksi. On siis suositeltua hoitaa tämä mielen ”akuutti polvivamma” kuntoon ja sitten perehtyä meditaation ja mindfulnessin ihmeelliseen maailmaan.
Toinen tärkeä asia ymmärtää on, että iso osa meditaation raportoiduista haittavaikutuksista tapahtuvat intensiivisillä retriiteillä. Nämä esimerkiksi kestävät 10:stä päivästä aina useaan kuukauteen. Niissä usein ollaan koko ajan täydellisessä hiljaisuudessa ja meditoidaan useita tunteja päivässä.
Kuten voit varmasti kuvitella, tämähän on erittäin suuri muutos ja shokki normaaliin ja joillakin ihmisille voi tulla tästä haitallisia psykologisia vaikutuksia. Tämä asia on hyvä tiedostaa, ennen kuin päättää lähteä intensiiviselle meditaatioretriitille.
Tässä kirjoituksessa en käsittele meditaatioretriittien riskejä, vaan keskityn mitä asioita voi ilmetä, kun meditoit säännöllisesti omassa arjessasi. Kaikki näistä liittyvät pidemmän ajan harjoitteluun.
Alla on yleisempiä meditaatio- ja mindfulnessharjoitteluun liittyviä vaaroja tai riskejä:
- Aitojen ongelmien välttely – Hengellinen oikominen
- Liiallinen itsetietoisuus
- Liiallinen etääntyminen
- Henkinen materialismi
- Haastavien tunteiden, kuten ahdistuksen voimistuminen
- Liiallinen riippuvuus meditaatiosta
Seuraavaksi käydään nämä tarkemmin läpi ja kerron vinkit näiden välttämiseen.
Aitojen ongelmien välttely - Hengellinen oikominen
Tämä tarkoittaa sitä, emme kuuntele omaa mieltämme, tunteitamme ja tarpeitamme. Väärinkäytämme mindfulnessia tärkeiden asioiden välttelyyn. Vaarana on siis eskapismi.
Mindfulness opettaa taidot ja ”reseptit” omien ajatusten käsittelyyn. Riskinä tässä on, että voimme alkaa ajattelemaan vääränlaisesti, ettei omilla ajatuksilla, tunteilla tai tarpeilla ole lopulta väliä. Tai jopa äärimuodossa, että eihän minulla ole väliä.
Toinen riski on, että lopetamme hankalien, mutta tärkeiden ajatuksien kuuntelun. Huijaamme itseämme, että nämä eivät ole hyödyllisiä ajatuksia.
Oikeastihan tämä on vain yhdenlainen mielen välttelymekanismi.
Tästä voi seurata, annat toisten kohdella sinua huonosti tai et tee mitään tiedossa oleville elämän ongelmille, jotka olisi tärkeä ratkaista.
Tästä on ollut itselläni kokemusta, kun jossain vaiheessa lykkäsin tiettyjen parisuhdeongelmien käsittelyä mindfulnessin avulla hyvinkin pitkään, enkä ns. tarttunut härkää sarvista.
On tärkeä ymmärtää, että useat meidän ajatuksista ja tunteista ovat erittäin tärkeää informaatiota ja pohjautuvat meille hyvin tärkeisiin tarpeisiin tai ihan aidosti hoidettavissa oleviin asioihin.
Paras vinkki on, yrittää aidon rehellisesti ja avoimen uteliaasti selvittää, että onko kyseinen ajatus tai tunne oikeasti hyödyllinen ja tärkeä, vai epähyödyllinen asia. Tässä hyvänä selkänojana toimivat omat arvot.
Ja välttelyn sijasta toimi rohkeasti. Käytä mindfulnessia toimintaa estävän pelon käsittelyyn.
Mindfulnessin tavoitteena ei siis ole vältteleminen, vaan tavoitteena on tuoda selkeyttä ja perspektiiviä omiin ajatuksiin ja tunteisiin. Mindfulnessia kun käytetään oikein, se mahdollistaa taidokkaamman toiminnan elämässämme.
Liiallinen itsetietoisuus
Mindfulness-harjoittelun myötä on mahdollista, että alat liikaa tarkkailemaan itseäsi ja omaa sisäistä maailmaasi. Olet käytännössä koko ajan itsetietoinen siitä, mitä tapahtuu mielessäsi, miten reagoit eri asioihin jne.
Itsetietoisuus on siis vedetty yli ja se ei ole enää hyödyllistä. Tästä seuraa:
- Huomiosi ei voi olla ympäristössäsi ja muissa ihmisissä. Eli et ole enää läsnä.
- Omat neuroosisi ja itsekeskeisyytesi kasvaa ja tämä voi kasvattaa omaa ahdistusta, huolta ja stressiä elämän eri tilanteissa.
On tärkeä ymmärtää, tietoisuus omasta sisäisestä maailmasta on erittäin tärkeä työkalu, mutta ei päätarkoitus.
Meditaation päätarkoitus on vapauttaa eikä kahlita. Sen tarkoitus on vähentää itsekeskeisyyttä, jotta voimme olla yhä enemmän läsnä ympäristömme ja muiden kanssa. Voimme yhä useammin unohtaa itsemme ja olla vain täysin läsnä tilanteessa.
Haluamme vahvistaa yhteyttämme ympäristöömme, emmekä heikentää sitä.
Paras vastalääke on harjoitella meditaatiossa ja arkielämän tilanteissa huomion pitämistä täysin muissa ja ympäristössä, eli aisteissasi. Lisäksi harjoittele ajatuksista irti päästämistä ja huomion palauttamista takaisin ympäristöösi. Eli harjoittele aitoa läsnäoloa.
Aisteihin keskittyminen meditoinnissa, kävelymeditaatio ja tietoinen kuuntelu ovat esimerkiksi hyviä keinoja harjoitella tätä.
Kun pystyt keskittymään täysin toisiin ja ympäristöön, tällöin omat neuroosisi eivät saa enää samanlaista otetta sinusta.
Kuitenkin tietoisuus omasta mielestä on tärkeä harjoitettava asia ja se mahdollistaa oman itsensä uudenlaisen ymmärtämisen ja uudenlaiset valinnat.
Tärkeintä on siis löytää oikeanlainen tasapaino sisäisen ja ulkoisen maailman tietoisuuden kanssa.
Liiallinen etääntyminen
Liiallinen etääntyminen (dissosaatio) tarkoittaa sitä, että etäännytämme itseämme liikaa omista ajatuksistamme, tunteistamme ja ympäristöstämme. Se voi tuntua vähän siltä kuin seuraisit elämääsi ulkopuolelta tai kuin sivustakatsojana. Omat ajatukset ja tunteet eivät tunnu oikein omilta.
Tämä on usein seurausta liian yksipuolisesta tai vääränlaisesta harjoittelusta meditaation ja arkielämän keskellä.
Tässä samat sanat pätevät kuin aiemmin. Meditaation tarkoitus ei ole vähentää vaan vahvistaa yhteyttä itseemme, muihin ja ympäristöön.
Vastalääkkeet tähän ovat:
- Yllä mainittu läsnäoloharjoittelu ympäristön ja ihmisten kanssa
- Opi käsittelemään tunteitasi oikeanlaisesti – Sen sijaan, että etääntyisit ja sulkisit ne pois, tietoisesti nojaa niihin ja tunne ne vahvasti tietoisesti. Opettele olemaan OK vaikeidenkin tunteiden kanssa.
- Avaa tunnekeskustasi (ns. sydäntäsi) harjoittelemalla hyväntahtoisuutta, myötätuntoa ja kiitollisuutta.
Henkinen materialismi ja itsekeskeisyyden kasvu
Tällä tarkoitetaan sitä, että meditaatiolla ja henkisyydellä vain kasvatetaan omaa minä-kuvaa, itsekeskeisyyttä ja egoa. Eli omasta henkisyydestä ja “viisaudesta” tulee status-asia.
Tästähän seuraa, että asetamme itsemme korkeammalle kuin toiset ja silloin mm. aito välittäminen on vaikeaa.
Käytännössä tapahtuu päinvastainen asia, kuin mihin meditaatiolla oikeasti pyritään. Mehän pyrimme vähentämään itsekeskeisyyttä ja ravitsemaan epäitsekkyyttä.
Paras vastalääke tähän on välittämistä ja epäitsekkyyttä kasvattavien piirteiden kuten hyväntahtoisuuden, myötätunnon ja kiitollisuuden harjoittelu.
Haastavien tunteiden, kuten ahdistuksen voimistuminen
Jos sinulla on jo taipumusta tuntea tunteesi erittäin voimakkaasti ja olet herkkä kehon sisäisille tuntemuksille, tällöin liiallinen keskittymis- ja tietoisuusharjoittelu kehon tuntemuksista voi muuttua haitalliseksi.
Tämä voi voimistaa entisestään tunteiden voimaa ja vaikuttaa negatiivisesti elämäsi eri tilanteissa.
Kuten kerroin meditaation tiede -kirjoituksessa, tällöin kannattaa harjoitella etääntymistä ja tilan saamista tunteistasi, jotta pystyt käsittelemään niitä taidokkaasti ja ne eivät määritä jatkossa samalla lailla hyvinvointiasi ja toimintaasi.
Liiallinen riippuvuus meditaatiosta
Joskus meditaatiosta voi muodostua ns. ongelmien ja pahan olon ”pakopaikka”., koska meditointi voi olla tehokas keino palauttaa tyyneys ja kontrolli omaan oloon.
Tämä muuttuu siinä vaiheessa haitalliseksi, jos siitä tulee liian yleistä ja se muuttuu hallitsevaksi ja ainoaksi keinoksi käsitellä elämän ongelmia. Jos se estää muut tavat kohdata ja ratkaista niitä.
Eli tästäkin on tullut yksi uusi mielen välttelymekanismi ja tulet liian riippuvaiseksi meditaatiosta. Paras tapa estää tämä on olla tästä riskistä tietoinen ja rehellisesti havainnoida omaa toimintaansa.
Psykologiset ja fysiologiset epämukavuudet kuuluvat asiaan
Meditaatiossa on yleistä, että se voi tuoda pintaan psykologisia sekä fysiologisia epämukavuuksia ja haasteita. Nämä eivät ole riskejä tai vaaroja, vaan kuuluvat osaksi harjoitteluprosessia.
Esimerkiksi meditaation myötä tulet tietoisemmaksi mielestäsi. Harjoittelun alussa voi jopa tuntua, että oma mieli olisi vilkkaampi kuin ennen ja se ei välttämättä tunnu mukavalta! Kuitenkin harjoittelun myötä mielesi aidosti rauhoittuu, mikä tuntuu erittäin hyvältä ja parantaa elämänlaatuasi huomattavasti.
Lisäksi välillä meditaatio voi tuoda haastavia tunteita tai muistoja pintaan. Tämäkin hyväksi pidemmässä juoksussa, koska tällöin ne tulee käsiteltyä. Käsitellyt asiat eivät vaikuta meihin enää tiedostamattomasti samalla lailla. Myös olosi kevenee, mitä enemmän kevennät ”tunnereppusi” painolastia.
Myös kehossa voi ilmetä välillä epämukavia tuntemuksia, kuten levottomuutta tai joku piilevä käsittelemätön tunnemuisto.
Lisäksi turhautuminen on yleistä, jos tuntuu, ettei harjoittelusta tule mitään.
Paras vinkki näiden käsittelyyn, on tiedostaa nämä sekä yrittää vain parhaansa hyväksyä ja olla ok niiden kanssa. Ne ovat mitä ovat ja ne kyllä aina häviävät pois.
Sen sijaan, että vastustaisit ja toivoisit, että ne olisivat poissa, sen sijaan lähesty niitä uteliaasti ja tutkivasti. Kun lopetamme kamppailun, nämä asiat eivät tunnukaan enää niin pahalta.
Epämukavuudet ovat itseasiassa parhaita harjoittelun kohteita. Tämänkaltainen harjoittelu voi tuoda huomattavaa psykologista vapautta oman arkeen.
Loppusanat
Arjen keskellä tehtävä meditointi ja mindfulness on loppujen lopulta todella turvallista hommaa ja voit erittäin turvallisin mielin lähteä siinä liikkeelle.
Pidemmän ajan harjoitteluun sisältyy muutamia riskejä ja sudenkuoppia. Kuitenkin nämä ovat vältettävissä, kun nämä tiedostaa ja ymmärtää mitä tekee ja miksi.
Taas kerran painotan riittävän ymmärryksen ja kokonaisvaltaista harjoittelun tärkeyttä. Varsinkin pidemmässä juoksussa ne ovat erittäin kullanarvoisia asioita.
