Huomio, mielesi valo
Vaikka mindfulnessiin liittyy muitakin tärkeitä asioita, on mindfulness usein oman huomion tarkoituksenmukaista hallitsemista tai siitä tietoisena olemista. Riittävän hyvä huomiokyky on kuin elintärkeä perusta, minkä päälle kaikki rakentuu.
Tässä kirjoituksessa avaan tarkemmin, mitä huomio ja huomiokyky tarkoittaa ja miksi sen hallinnan harjoittelu on tärkeää.
Lukuaika 8 min
Mitä huomio ja huomiokyky tarkoittaa?
Huomiosi käytännössä määrää, mitä asioita tiedostat missäkin hetkessä. Jos et huomaa jotain, et silloin tiedosta, että kyseinen asia on olemassa tai tapahtunut. Esimerkiksi silmäsi näkivät hienon maalauksen seinällä. Mutta jos et huomannut kyseistä maalausta, niin et edes tiedä sen olemassaoloa. Vain tiedostamaton mielesi havaitsi kyseisen maalauksen.
Huomio on kuin taskulamppu pilkkopimeässä huoneessa. Pimeä huone sisältää kaiken informaation, mitä aistisi vastaanottavat sekä mitä ajatuksia ja tunteita mielessäsi tapahtuu. Tiedostat kuitenkin tästä valtavasta informaatiotulvasta vain ne asiat, jotka taskulamppu on valaissut.
Meidän on mahdollista tietoisesti valita valokeilan kohde, pitää se kohteessa ja palauttaa se takaisin kohteeseen. Lisäksi pystymme jakamaan valoa muutamaan eri kohteeseen. Myös suurimman osan huoneesta valaiseva lyhty on mahdollista meille. Eli pystymme vastaanottamaan ja tiedostamaan paljon informaatiota yhtä aikaa kaikista aisteistamme ja mielemme sisäisistä tapahtumista.
Nämä asiat ovat meistä kaikista löytyviä luontaisia kykyjä ja niitä voimme kehittää paremmaksi meditoinnilla sekä yleisemmin mielenharjoittelulla. Täällä on tieteen vahvasti todistama listaus, kuinka meditaatio kehittää näitä kykyjä.
Huomiokyky (= tarkkaavaisuus, huomion hallinta) on siis harjoitettava taito, jonka avulla pystyt itse yhä paremmin määräämään, missä ja miten huomiosi on missäkin hetkessä.
Miksi hyvä huomion hallinta on kallisarvoista?
Useimmat meistä ennen meditointia luulevat, että oma huomiomme on aikalailla hallussamme tai eivät ole vain koskaan tiedostanut / ajatellut asiaa. Meditointi toisaalta paljastaa heti alussa, miten huomiomme kohteen pitkälti määrää muut tekijät kuin tietoinen tahtomme. Et vain pysty pitämään huomiota tiiviisti esimerkiksi hengityksen tuntemuksessa muutamaa hetkeä pitempää.
Yleensä harjoittelemattomalla mielellä huomiomme valokeila pomppii hallitsemattomasti kohteesta toiseen tiedostamattoman mielen tahdon mukaan. Valokeilan kohteen määrää joko ympäristön ärsykkeet tai mielen tuottamat ajatukset, reaktiot, mielihalut. Erityisesti mielemme ajatukset ovat suurimpia huomiomme varastajia.
Tämä pätee myös arkeemme, mutta emme yksinkertaisesti vain tiedosta tätä todellisuutta.
Tässä pari kiinnostavaa nostoa tutkimuksista huomio- ja keskittymiskyvyn keskimääräisestä tilastamme:
- 47 sekuntia on keskimääräinen aika, minkä jälkeen keskeytämme tehtävämme näytön edessä ja suuntaamme huomiomme jonnekin muualle (vuosi 2023). Vuonna 2004 se oli kaksi ja puoli minuuttia (Gloria Mark ja Yle)
- Noin puolet ajastamme (47%) huomiomme on ihan jossain muualla kuin siinä, mitä olemme kokemassa, tekemässä tai kenen kanssa vuorovaikutamme. Lisäksi olemme keskimäärin onnettomampia, kun näin tapahtuu. Tämä oli tilanne vuonna 2010. Mikähän se olisi nykyään? (Matthew A Killingworth, Danial T. Gilbert)
Lisäksi usein luulemme, että huomiomme valo osoittaa johonkin, vaikka oikeasti kyseinen kohde saa vain pienen kajon tästä valosta ja valo onkin oikeasti omissa ajatuksissamme. Yleinen esimerkki on keskustelutilanteet. Usein kuuntelemme omia ajatuksiamme, emmekä oikeasti kuuntele toista.
No mitä tällä on väliä?
Tiedostamattoman mieli useimmiten määrää huomiomme kohteen. Sen toiminta perustuu opittuihin toimintamalleihin. Nämä toimintamallit tulevat geeneistämme ja menneisyyden kokemuksista. Tiedostamaton mieli on tietyllä tavalla menneisyytensä vanki sekä hyvin haavoittuvainen ulkopuoliselle manipuloinnille.
Esimerkiksi tietyt kännykkäsovellukset osaavat taidokkaasti varastaa huomiosi mahdollisimman hyvin. Tai mielesi on voinut oppia olemaan ennakkoluuloinen ja kiinnittämään huomiota herkemmin negatiiviisiin asioihin, kun kyseessä on tietyt ihmisryhmät.
Harjoittelun myötä meillä on yhä enemmän tietoista hallintaa huomioomme, ja tiedostamattoman mielen määräysvalta siihen vähentyy.
Se, että pystymme yhä paremmin itse määräämään missä huomiomme on, on erittäin tärkeää.
Ensinnäkin, voimme normaalisti kiinnittää huomion hyvin vain muutamaan asiaan kussakin hetkessä. Esimerkiksi huomiosi ei voi olla yhtä aikaa vahvasti työhön liittyvässä ajatuksessa sekä lapsesi leikissä. Huomiomme siis pitkälti määrittää, mitä koemme elämässämme.
Lisäksi kun olet vanha, niin elämä jonka muistat, on se missä huomiosi on ollut elämäsi erinäisissä muistettavissa hetkissä. Et voi muistaa niitä asioita, joita et ole huomannut.
Reflektoitavaa: Onko huomiosi esimerkiksi suurimman osan ajasta negatiivisissa vai positiivisissa asioita? Tai onko se suurimman osan ajasta itseään toistavissa ajatuksissa, vai ympäristössäsi ja muissa ihmisissä?
Toiseksi voimme parantaa huomiomme havainnointiherkkyyttä eri asioihin. Esimerkiksi jos keskitymme paljon aisteihin tai kehomme tuntemuksiin, huomiomme tulee niille herkemmäksi ja huomaamme niistä enemmän yksityiskohtia. Kokemuksemme ja sen myötä elämämme muuttuu rikkaammaksi. Esimerkiksi itse huomaan nykyään paljon enemmän rikkautta asioista, joita kuulen, näen, tunnen, haistan ja maistan.
Kolmanneksi, koska huomiomme määrittää pitkälti kokemuksemme, se myös määrittää mihin suuntaan muutumme. Kaikki kokemuksemme muokkaavat aivojamme suuntaan tai toiseen. Esimerkiksi, jos huomiomme on suurimman osan ajasta pielessä olevissa asioissa, koko olemuksemme muuttuu pikkuhiljaa vuosi vuodelta negatiivisempaan suuntaan. Me tulemme sellaiseksi, mihin kiinnitämme huomiomme.
Käytännön esimerkkejä mitä hyvä huomion hallinta mahdollistaa
Kun pystyt hallitsemaan hyvin huomiotasi, se mm. mahdollistaa:
- Voit kuunnella toista jopa häiritsevissä ympäristöissä. Mielesi ja huomiosi ei lähde harhailemaan.
- Puhelin ei kaappaa huomiotasi ja vie aikaasi ilman että et ole sitä tietoisesti valinnut.
- Jos mielesi vatvoo epähyödyllisiä stressiajatuksia, pystyt jättämään ne taka-alalle ja keskittymään siihen mitä olet tekemässä tai kokemassa.
- Pystyt paneutumaan paremmin esimerkiksi lukemiseen ja sisäistämään vaikeampia asioita. Pidempi blogiteksti tai kirja ei tunnukaan enää niin mahdottomalta.
- Saat tehokkaammin tärkeitä asioita aikaan: Voit keskittyä haastaviin, mutta kaikkein tärkeimpiin tehtäviin asioihin, ilman että puhelimen katsominen, sähköposti tai joku muu asia keskeyttää paneutumisen. Et joudu aloittamaan syventymistä taas alusta.
- Voit halutessasi kokea maailman kaikilla aisteilla yhtä aikaa ja tuntea sen myötä olevasi ihan eri lailla elossa.
- Pystyt tarkoituksella muuttamaan aivojasi ja automaattista ajatteluasi parempaan suuntaan, kiinnittämällä huomiosi hyödyllisiin asioihin (kuten hyödyllisiin ajatuksiin) ja olla antamatta huomioita epähyödyllisille asioille.
Tarina: Vaimoni antoi lempinimekseni "Distracto"
Kun aloitin seurustelun nykyisen vaimoni kanssa, en ollut vielä silloin tutustunut meditaatioon. Vaimoni taas oli meditoinut jo useita vuosia ja hänellä oli erittäin hyvä havainnointikyky.
Jo seurustelun alkumetreillä vaimoni huomasi, miten keskustelujen aikana huomioni harhaili hyvin usein ja jatkuvasti. Kuunteluni oli erittäin vajaavaista.
En tiedostanut itse tätä asiaa ollenkaan. Tulin asiasta vain silloin tietoiseksi, kun vaimoni esimerkiksi kysyi, että mitä hän oli sanonut juuri äsken. Siinä hetkessä kun ymmärsin, etten itseasiassa tarkalleen ottaen tiedä, mieleni harhailu kävi hyvin ilmiselväksi myös itselleni.
Vaimoni antoi leikkisästi lempinimekseni "Distracto", mikä tulee sanasta distracted. Se kuvaa tilannetta, kun huomio harhailee pois alkuperäisestä asiasta.
Siinä oli taas yksi erinomainen syy aloittaa meditointi.
Meditaation aloittamisen myötä aloin huomaamaan itse yhä useammin mieleni harhailun arjen tilanteissa sekä pystyin yhä useammin palauttamaan huomion takaisin esimerkiksi vaimoni sanoihin.
Lopputulos: Muistaakseni noin vuoden harjoittelun jälkeen jätimme "Distracto" lempinimen historiaan 🙂 Tällä muutoksella on ollut merkittävä rooli parisuhteemme laatuun. Keskusteluihin saa eri tavalla syvyyttä. Olemme molemmat tästä erittäin kiitollisia.
Loppusanat
Huomiomme ja sen hallinta on tärkeimpiä asioita mitä meillä on. Huomiomme määrittää pitkälti mitä koemme elämässämme sekä mihin suuntaan vuosien myötä muutumme. Se määrittää vahvasti onnellisuuttamme, ihmissuhteitamme ja hyvinvointiamme. Lopulta elämäämme.
Riittävä huomionhallinta on myös esiehto hieman vaikeammille, mutta tärkeille mindfulness-harjoituksille.
Eikö käy järkeen oppia hallitsemaan huomiotamme paremmin? En oikein voi kuvitella tärkeämpää asiaa laittaa elämässä paremmalle tolalle ja jo tämän piirteen harjoittelu tekee meditoinnista aikamme arvoista.
