Usein kysytyt kysymykset
Tällä sivulla on usein kysyttyjä kysymyksiä liittyen meditaatioon, mindfulnessiin ja linkit sovelluksen sekä kurssin tietoihin.
Jos et löydä täältä vastausta kysymykseesi, ota vain minuun yhteyttä joni(at)aloitameditaatio.fi
Vastaan enemmän kuin mielelläni kysymyksiin.
Meditaatio ja mindfulness
Minulla on kaikki elämässä hyvin ja olen tyytyväinen. Miksi aloittaisin meditaation?
Ensinnäkin, hienoa kuulla 🙂
Toiseksi, ajattelin itse täysin samoin, kun tyttöystäväni ehdotti meditoinnin kokeilemista. “Miksi aloittaisin? Asiat ovat jo hyvin, enkä koe tarvetta muuttaa itsessäni mitään.“
Minua epäilyttää. Voisitko avata skeptikolle, miksi aloittaisin?
Tiedän omasta henkilökohtaisesta kokemuksesta, että meditaatio voi tuntua hypetykseltä tai humpuukilta. Olin itsekin hyvin epäileväinen ennen aloittamista.
Mutta eikö tämä väittämä käy järkeen?
Kun haluaa ymmärtää mitä tahansa asiaa paremmin, siihen pitää kiinnittää huomiota ja sitä pitää tarkkailla. Jos siis haluat ymmärtää, miten oma mielesi todella toimii, eikö ole järkevää kiinnittää juuri siihen huomiota?
Meditaatio on oikein tehtynä täsmälleen tätä.
Kun ymmärrämme omaa mieltämme paremmin, alamme nähdä, mikä meissä luo tyytymättömyyttä ja mikä tuo aitoa onnellisuutta. Se taas auttaa tekemään parempia valintoja, ja paremmat valinnat tekevät meistä onnellisempia.
Parasta meditaatiossa on se, ettei ymmärrys tule ulkoa opitusta tiedosta, joka pitää uskoa. Se tulee sinun omista havainnoistasi.
Sinun ei siis tarvitse uskoa mitään, mitä sanotaan. Voit lähestyä tätä epäilevän tutkijan roolissa. Luota harjoittelun aikana vain omiin kokemuksiisi ja havaintoihisi, älä mihinkään muuhun. Se riittää.
Ovatko kaikki meditaatiot samantyylisiä tai yhtä hyödyllisiä?
Eivät ole. Erilaisia meditaatioita on tuhansia, ja niitä tulee koko ajan lisää. Käytännössä kuka tahansa voi keksiä jotain omasta päästään ja kutsua sitä meditaatioksi, joten internetistä löytyy harjoituksia laidasta laitaan.
Osa näistä harjoittaa mieltä hyvään suuntaan ja on hyvinvointisi kannalta tehokasta, osa taas on lähinnä ajanhukkaa.
Olen itse kokeillut monia eri tyylejä, mutta vasta-alkajaa suosittelen vahvasti aloittamaan mindfulnessiin pohjautuvista harjoituksista. Niitä on tutkittu tieteellisesti eniten ja niiden hyödyt on todennettu. Samaan perheeseen kuuluvia menetelmiä (MBSR ja MBCT) on lisäksi käytetty mielenterveyden hoidossa jo muutaman vuosikymmenen ajan erittäin hyvin tuloksin. Ne eivät vaadi uskoa yliluonnolliseen, vaan ovat hyvin käytännönläheisiä.
Kun meditaatiosta on tullut sinulle tapa ja olet kokenut sen hyödyt, suosittelen kokeilemaan laajemmin eri juttuja. Silloin sinulla on jo hyvä perusta ja tuntuma siihen, millaista käytännönläheinen meditaatio voi olla. Jos löydät sen jälkeen itsellesi vielä sopivampia harjoituksia, hienoa!
Miksi meditaatioharjoittelu ei ole yleisempää?
Tietämättömyys meditoinnista on yksi yhteiskuntamme suurimmista sokeista pisteistä. Ei ole lainkaan tavatonta, että koko yhteiskunta on täysin pihalla jostain tärkeästä, kunnes siitä tulee nopeasti kaikkien hyväksymä normi. Sama toistui tupakoinnin kanssa aina 50-luvulle asti. Yleisesti luultiin, ettei tupakointi ole epäterveellistä, ja sitä mainostivat jopa lääkärit.
Elämme länsimaissa tieteen aikaa. Jos tiede ei ole jotain todistanut, emme oikein usko siihen. Vasta viime aikoina tutkijat ovat alkaneet toden teolla kiinnostua meditaatiosta ja erityisesti mindfulnessista. Kehittynyt aivokuvausteknologia on mahdollistanut sen kattavamman tutkimisen, ja tulokset ovat olleet lupaavia. Tästä on silti vielä matkaa siihen, että meditaatio olisi osa yhteiskunnan normeja.
Siksi se ei ole meille vielä arkipäivää. Olemme kuitenkin nyt murrosvaiheessa. Toivon, että vuonna 2040 meditaatio on Suomessa lähes yhtä normaalia kuin liikunta.
Saanko meditoinnista heti hyötyjä?
Yleensä kyllä. Meditaatio toimii jo aivan alussa vähän rentoutusharjoituksen tapaan. Vasta-alkaja huomaa usein heti harjoituksen jälkeen, että keho on rennompi ja olo muutenkin parempi.
Meditaatio on yksi tehokkaimmista tavoista purkaa stressiä sekä kehosta että mielestä. Lisäksi se tuo rauhaa ja tasapainoa, joka kantaa loppupäivään asti.
Omalla kohdallani päivä tuntuu vaan menevän paremmin, kun olen ehtinyt meditoida.
Voinko käyttää meditointia vain rentoutumisharjoituksena?
Mikä ettei. Jokainen valitsee lopulta itse, mihin tarkoitukseen sitä käyttää. Meditointi on pohjimmiltaan vain työkalu, vähän kuin pyörällä ajaminen. Joku voi opettaa sinulle taidon, mutta sinä itse päätät, mihin sitä käytät, oli se sitten työmatka, kuntoilu tai hauskanpito.
Suosittelen kuitenkin vahvasti olemaan kunnianhimoisempi, koska meditaatio voi oikeasti muuttaa elämääsi paljon parempaan suuntaan. Niin sanottu stressinpoistopilleri on vain yksi sen käyttötarkoitus. Se on mukava sivuvaikutus, mutta ei pääasia.
Meditaation perimmäinen tarkoitus on oman mielen parempi ymmärtäminen ja käsittely. Se antaa meille paremmat mahdollisuudet elää tätä kallisarvoista elämäämme omien syvimpien arvojemme ja tarpeidemme mukaisesti, vaikuttaa ympäristöömme myönteisesti ja nauttia yhä useammasta hetkestä.
Auttaako meditaatio stressiin, ahdistukseen tai muihin haastaviin olotiloihin?
Tulet yhä kokemaan haastavia tunteita, ja näin kuuluukin olla. Kaikki tunteet kuuluvat ihmisyyteen.
Mielenharjoittelu antaa kuitenkin uuden perspektiivin omiin tunteisiin ja niihin liittyviin ajatuksiin. Useimmiten haastavat tunteet syntyvät, kestävät pitkään sekä tuntuvat pahalta, koska samaistumme niihin ja niiden ajatuksiin liian vahvasti.
Harjoittelun myötä nämä ajatukset ja tunteet eivät enää hallitse sinua samalla lailla. Reagoinnin sijaan pystyt käsittelemään haastavia asioita paljon taidokkaammin, jolloin niiden voimakkuus ja kesto vähenevät.
Heilahtelut kuuluvat elämään. Mielenharjoittelu lyhentää ja vaimentaa elämän kuoppia huomattavasti, eivätkä ne enää määritä oloasi samalla lailla.
Avaisitko enemmän, miten meditaatio hyödyttää muita ympärillä olevia ihmisiä?
Meditoinnin myötä tietoisuutesi ja ymmärrys omasta mielestäsi kasvavat, ja samalla alat ymmärtää paremmin myös muita. Olet läsnäolevampi ympäristöllesi ja toisille, ja reagoit yhä harvemmin haitallisilla tavoilla. Tämä kaikki heijastuu myönteisesti ympärilläsi oleviin ihmisiin.
Tämä havainnollistava esimerkki on lainattu Sam Harrikselta:
“Luet parhaillaan kännykästäsi sähköposteja. Samaan aikaan viisi vuotiaalla tyttärelläsi on sinulle jotain tärkeää kerrottavaa. Voi tapahtua seuraavia asioita: Olet niin ajatuksissasi sekä halusi on niin kova vastata viestiin, että et edes huomaa, että tyttäresi puhuu sinulle. Tai kuuntelet tytärtäsi puolikorvalla, mikä tuntuu hänestä kauhealta. Sen lisäksi hetkeä myöhemmin et muista mitä tyttäresi juuri kertoi. Näin me usein toimimme automaattisesti, kun emme ole tietoisia.
Näiden vaihtoehtojen sijasta, voisit olla tietoinen siitä, että tyttäresi koittaa saada huomioitasi. Voisit olla tietoinen, mikä merkitys huomiollasi hänelle on. Sen lisäksi olet tietoinen mielesi kovasta halusta vastata viestiin nyt heti. Tiedostat, että molemmat kilpailee huomiostasi ja voit valita kumpi on oikeasti sinulle tärkeämpää. Näet selkeästi tilanteen. Valitset laittaa puhelimesi pois ja kiinnittää kaiken huomion siinä hetkessä tyttäreesi.”
Tällaisia pieniä valintahetkiä on päivässä satoja. Meditaatio ja mindfulness antavat sinulle kyvyn huomata ne ja valita niin kuin itse parhaaksi näet. Jokainen valinta opettaa mieltäsi toimimaan samoin myös ensi kerralla.
Näistä pienistä valinnoista kertyy ajan myötä huomattava myönteinen vaikutus sinun lisäksesi myös läheisiisi.
Miksi meditaatio muuttaa mieltä? Mihin se perustuu?
Kaikki, mitä koet mielessäsi, myös muuttaa sitä. Kokemisella tarkoitan kaikkia ajatuksia, tunteita ja aistikokemuksia. Rakennamme mieltämme käytännössä joka hetki.
Olin itse aiemmin oppinut, että aivojen kehitys loppuu aika lailla nuoruuden jälkeen ja että aivot ovat sen jälkeen lähes muuttumattomat, kun hermosolut vain vähenevät. Nykytiede on kuitenkin osoittanut, että aivomme ovat hyvin muokkautumiskykyisiä läpi elämän, eivätkä mikään kiinteä möhkäle, jolle ei voi tehdä mitään. Tämä on hyvä uutinen, koska isotkin muutokset ovat mahdollisia vielä vanhemmiten.
Muokkautuvat aivot ovat kuitenkin kaksiteräinen miekka. Ne voivat muokkautua myös huonompaan suuntaan. Yksi esimerkki tästä ovat nyky-yhteiskunnassa lisääntyneet mielenterveysongelmat ja keskittymisvaikeudet. Jo tämänkin takia mielen hyvinvointia edistävälle harjoittelulle on enemmän tarvetta kuin koskaan.
Meditaation avulla voit tehdä aivojen muokkautuvuudesta itsellesi hyvän asian.
Voit harjoittaa mieltäsi systemaattisesti parempaan suuntaan ja kehittää juuri niitä taitoja, jotka tukevat mielen hyvinvointia.
Mikä on mindfulness ja meditaation ero?
Olet varmasti kuullut myös mindfulnessista ja mietit, miten se istuu tähän kuvioon. Mindfulness ei ole mitään mystiikkaa tai pehmoilua. Se on tarkoituksenmukaista huomion kiinnittämistä siihen, mitä juuri nyt tapahtuu mielessäsi ja ympäristössäsi.
Se on kyky ja tila, jossa olet täysin läsnä nykyhetkessä ja tietoinen omasta mielestäsi. Pystyt tunnistamaan, mitä mielessäsi tapahtuu juuri nyt, ilman että samaistut siihen täysin. Mindfulness antaa tärkeän uuden näkökulman omiin ajatuksiin ja tunteisiin, ja tuo valinnan mahdollisuuden hetkiin, joissa sitä ei muuten olisi.
Parhaiten mindfulness tiivistyy sanoihin hyväksyvä ja utelias tietoinen läsnäolo.
Meditaatio taas on tarkoituksenmukaista mielenharjoittelua, ja tehokkain tapa harjoitella juuri tuota mindfulness-kykyä. Mindfulnessiin pohjautuvien harjoitusten päätarkoitus on kehittää näitä taitoja.
Puhekielessä ja kirjallisuudessa näitä kahta termiä käytetään usein sekaisin.
Mitä tiede sanoo meditaatiosta?
Vastaan tähän kattavammin blogikirjoituksessani, mutta lyhyesti sen voi tiivistää näin. Varsinkin mindfulness-meditaatiot on nykyään todettu tieteellisestikin päteviksi ja hyödyllisiksi, ja tiedeyhteisön kiinnostus niitä kohtaan on suurta. Aihetta tutkitaan tällä hetkellä valtavasti.
Ihmismielen tutkiminen on kuitenkin vaikeaa, ja subjektiivisen kokemuksen mittaaminen tieteellisin menetelmin on haastavaa. Todella laadukkaat tutkimukset ovat tällä alalla hitaita ja kalliita tehdä. Siitä huolimatta tiede on jo ehtinyt todistaa paljon sellaista, mikä on omassa kokemuksessa usein jopa itsestään selvää. Odotan mielenkiinnolla, mitä tutkijat ehtivät selvittää vaikkapa seuraavan kymmenen vuoden aikana.
En silti suosittele odottamaan sitä hetkeä, jolloin tiede on todistanut ihan kaiken. Saatat jäädä paitsi monista hyvistä vuosista. Kokeile mieluummin ennakkoluulottomasti itse, ja perusta kaikki johtopäätökset meditaation hyödyllisyydestä omiin havaintoihisi.
Sopiiko meditaatio kaikille? Mitä vaaroja meditaatioon liittyy?
Käsittelen tätä aihetta kattavammin blogikirjoituksessani, mutta tässä tärkeimmät pointit.
Meitä on moneksi. Jokaisella on oma elämäntilanteensa ja historiansa, ja sitä kautta oma ainutlaatuinen mielensä. Siksi ei voi luvata, että meditaatio varmasti sopisi ihan kaikille. Muutama nyrkkisääntö kannattaa silti pitää mielessä.
Päivittäinen 10 – 20 minuutin meditaatio on yleensä turvallista. Suurin osa raportoiduista haitoista syntyy intensiivisillä retriiteillä, joilla meditoidaan tuntikausia päivässä ja ollaan joskus jopa useita kymmeniä päiviä täysin hiljaa. Sellainen on mielelle iso muutos, ja esiin voi nousta asioita, joita ei siinä hetkessä pysty käsittelemään. Aloita siis rauhallisesti ja syvenny omaan tahtiisi sen mukaan, mikä tuntuu hyvältä.
Jos sinulla on vaikeita käsittelemättömiä traumoja tai kärsit vakavista mielenterveysongelmista, keskustele ensin mielenterveyden ammattilaisen kanssa, ennen kuin menet harjoittelussa syvemmälle. Meditaatio voi esimerkiksi laukaista traumaperäisen stressireaktion. Ja jos harjoittelu alkaa missään vaiheessa tuntua todella pahalta, keskeytä se ja ota yhteyttä ammattilaiseen. Meditaatio ei korvaa mielenterveyden ammattilaisen apua, sillä joitain asioita ei vain voi käsitellä yksin.
Myös pitkäaikaisesta ja liian yksipuolisesta harjoittelusta voi seurata haittoja, kuten itsekeskeisyyttä, liiallista etääntymistä omista ajatuksista ja tunteista tai tärkeiden mutta vaikeiden tunteiden ohittamista. Nämä johtuvat yleensä siitä, ettei ole täysin ymmärtänyt mitä on tekemässä, ja on mennyt harjoittelussa liian ääripäihin. Näin kävi aikanaan itsellenikin, kunnes tein korjausliikkeitä. Paras vastalääke on ymmärtää mitä on tekemässä ja harjoitella kokonaisvaltaisesti.