Aloita meditaatio videokurssin avulla

Tiedän omasta henkilökohtaisesta kokemuksesta, että meditaatio voi tuntua hypetykseltä tai humpuukilta. Olin myös itse erittäin epäileväinen ennen aloittamista.

Mutta eikö tämä väittämä käy järkeen?
“Kun haluat ymmärtää mitä tahansa asiaa paremmin, silloin siihen pitää kiinnittää huomiota ja sitä pitää tarkkailla.” Jos haluat ymmärtää, miten oma mielesi todella toimii, eikö silloin käy järkeen kiinnittää siihen tarkoituksenmukaista huomiota.
Meditaatio on oikein tehtynä täsmälleen sitä. 

Kun ymmärrämme omaa mieltämme ja itseämme paremmin, käsitämme oikeasti mitkä asiat luovat meissä tyytymättömyyttä sekä mitkä asiat tuovat meille aitoa onnellisuutta elämäämme. Ja kun ymmärrämme tämän, voimme tehdä parempia valintoja elämässämme. Ja parempien valintojen tekeminen tekee meistä onnellisempia.

Mikä tekee meditaatiosta niin hienoa on se, että ymmärrys ei tule opitusta tiedosta, jota pitää uskoa. Ymmärrys tulee sinun omista kiistattomista havainnoista.

Sinun ei tarvitse uskoa yhtään mihinkään, mitä sanon. Voit todellakin lähestyä tätä asiaa epäilevän tutkijan roolissa. Luota kurssin aikana vain omiin kokemuksiisi ja havaintoihisi. Älä mihinkään muuhun. Se riittää.

Yleensä kyllä.
Meditaatio toimii yleensä jo heti alussa rentoutusharjoituksen tapaan. Yleensä vasta-alkaja huomaa meditaation jälkeen, kuinka olo ja keho on rennompi ja on muutenkin hyvä fiilis. Meditaatio on yksi tehokkaimpia stressin purkajia kehosta sekä mielestä.

Lisäksi se tuo rauhaa ja tasapainoa, myös loppupäivän ajaksi.

Omalla kohdalla päivä vaan tuntuu menevän paremmin, kun olen tehnyt päivän aikana meditaation.

Meditoinnin avulla tietoisuutesi ja ymmärrys omasta mielestäsi kasvaa. Lisäksi tulet ymmärtämään myös paremmin muita. Olet enemmän tietoinen ympäristöstäsi ja toisista. Reagoit yhä vähemmän haitallisilla tavoilla. Kaikki nämä asiat vaikuttavat erittäin positiivisesti ympärilläsi oleviin ihmisiin.

Tämä havainnollistava esimerkki on lainattu Sam Harrikselta: 

Luet parhaillaan kännykästäsi sähköposteja. Samaan aikaan viisi vuotiaalla tyttärelläsi on sinulle jotain tärkeää kerrottavaa. Voi tapahtua seuraavia asioita: Olet niin ajatuksissasi sekä halusi on niin kova vastata viestiin, että et edes huomaa, että tyttäresi puhuu sinulle. Tai kuuntelet tytärtäsi puolikorvalla, mikä tuntuu hänestä kauhealta. Sen lisäksi hetkeä myöhemmin et muista mitä tyttäresi juuri kertoi. Näin me usein toimimme automaattisesti, kun emme ole tietoisia.

Näiden vaihtoehtojen sijasta, voisit olla tietoinen siitä, että tyttäresi koittaa saada huomioitasi. Voisit olla tietoinen, mikä merkitys huomiollasi hänelle on. Sen lisäksi olet tietoinen mielesi kovasta halusta vastata viestiin nyt heti. Tiedostat, että molemmat kilpailee huomiostasi ja voit valita kumpi on oikeasti sinulle tärkeämpää. Näet selkeästi tilanteen. Valitset laittaa puhelimesi pois ja kiinnittää kaiken huomion siinä hetkessä tyttäreesi.

Tällaisia potentiaalisia valinnan mikrohetkiä on päivässä useita satoja. Meditaatio ja mindfulness antavat sinulle kyvyn olla näistä hetkistä tietoinen ja valita kuten parhaaksi näet. Jokainen valinta opettaa mieltäsi toimimaan näin myös ensi kerralla.

Näistä mikrohetkien valinnoista kertyy huomattava positiivinen vaikutus itsesi lisäksi myös läheisiisi.

Tähän kysymykseen vastaan kattavasti Moduuli 1 Extroissa. Suosittelen vahvasti tutustumaan.

Lyhyesti tähän voi vastata, että varsinkin mindfulness meditaatiot ovat nykyään todistettu tieteellisestikin validiksi ja hyödylliseksi asioiksi ja tiedeyhteisön kiinnostus niiden ympärillä on erittäin suurta. Toisin sanoen tätä aihetta tutkitaan tällä hetkellä valtavasti.

Ihmismielen tutkiminen on kuitenkin erittäin vaikeaa ja subjektiivisen kokemuksen tutkiminen tieteellisin menetelmin on haastavaa. Erittäin laadukkaiden tutkimusten tekeminen tämän saralla on aikaa vievää ja kallista. Siitäkin huolimatta tiede on ehtinyt todistamaan jo paljon asioita, jotka ovat usein jopa itsestään selviä omassa kokemuksessa. Mielenkiinnolla odotan, mitä tiede on ehtinyt tutkimaan esim. seuraavan 10 vuoden aikana.

En kuitenkaan suosittele odottamaan sitä hetkeä että tiede olisi ihan kaikki asiat todistamaan. Voit missata paljon hyviä vuosia sen takia. Sen sijaan suosittelen ennakkoluulottomasti kokeilemaan asiaa ja perustamaan kaikki johtopäätökset sen hyödyllisyydestä omiin havaintoihin.

Meitä on niin moneksi. Olemme kaikki yksilöitä ja meillä on uniikki elämäntilanne ja -historia ja sitä kautta uniikki mielemme sisältö. Meditaatio on usealle meistä täysin uudenlainen asia. Se kasvattaa tietoisuutta mielessämme olevista asioista. Joten ei voi mitenkään sanoa, että meditaatio varmasti sopisi ihan kaikille. Kuitenkin voi sanoa seuraavanlaisia nyrkkisääntöjä.

Päivittäin tehtävä 10-20 minuutin meditaatiot ovat yleisesti aika turvallisia asioita tehdä. Suurin osa meditaation raportoiduista haitoista tapahtuu intensiivisillä retriiteillä, joissa meditoidaan joka päivä useita tunteja putkeen ja joissakin on jopa kiellettyä minkäänlainen puhuminen. Olet oman mielesi kanssa esim. 10 päivää täysin hiljaa. Tämmöiset tilanteet ovat aika suuria muutoksia mielelle ja voi tapahtua asioita, joita ei pysty siinä hetkessä käsittelemään. Suosittelen siis vasta-alkajia aloittamaan rauhallisesti ja omaa tahtia menet syvemmälle meditaatioon sen mukaan, mikä tuntuu itsestä hyvältä.

Toinen nyrkkisääntö on, että jos tiedät sinulla on vaikeita käsittelemättömiä traumoja tai kärsit vakavista mielenterveysongelmista, kannattaa tällöin ensiksi keskustella mielenterveyden ammattilaisen kanssa ennen kuin meditaatioon ja mindfulnessiin menee syvemmälle. Meditaatio voi esimerkiksi laukaista traumaperäisen stressireaktion. Tämän lisäksi, jos missään vaiheessa meditaatio vaan alkaa tuntumaan tosi pahalta, kannattaa silloin keskeyttää harjoittelu ja käydä keskustelu mielenterveyden ammattilaisen kanssa.

Meditaatio tai mindfulness ei missään nimessä korvaa mielenterveyden ammattilaisen apua. Joitakin asioita ei vaan voi käsitellä yksin.

Kolmanneksi, meditaatioon ja mindfulnessin pitkäaikaisesta harjoittelusta voi myös seurata tietynlaisia haittavaikutuksia. Esimerkkejä ovat itsekeskeisyyden kasvaminen, liiallinen itsetietoisuus, liiallinen etääntyminen omista ajatuksista ja tunteista, tärkeiden, mutta haastavien ajatusten ja tunteiden ohittaminen jne.

Nämä asiat johtuvat yleensä siitä, että henkilö ei ole täysin ymmärtänyt, mitä on tekemässä ja on mennyt liian ääripäihin harjoittelussa. Harjoittelu on siis mennyt väärille urille. Minulle itsellenikin näin on tapahtunut, kunnes tein korjausliikkeitä.

Näihin paras vastalääke on oikeasti ymmärtää mitä on tekemässä sekä kokonaisvaltaisen harjoittelun merkitys. Olen kurssilla ottanut nämä asiat hyvin huomioon, jotta harjoittelu ei lähtisi väärille urille.